Opiskelu korkeakoulussa tai yliopistossa eroaa suuresti lukion käymisestä. Asiat ovat suurelta osalta uusia, ja pian tuore opiskelija muistelee kaiholla lukion pieniä koealueita. Satojen sivujen englanninkieliset tenttikirjat ovat kauppatieteiden ylioppilaan peruslukemistoa aivan ensimmäisestä lukukaudesta ja periodista alkaen. Esimerkiksi markkinoinnin ja kansantaloustieteen sanastossa voi olla paikkaamista laudaturinkin ylioppilaalle.

Hyvä englannintaito onkin nykyään perusedellytys yliopisto-opinnoille. Joissakin liiketaloustieteellisissä yliopistoissa eräiden aineiden opetuskin on ainakin osaksi englanninkielistä. Suomessa lukionsa käyneelle nuorelle tämä ei varmaankaan ole ylittämätön ongelma. Kaikki ovat varmasti osanneet varautua siihen, että nykymaailmassa sujuva englannintaito on lähes itsestäänselvä edellytys yhtä hyvin työelämässä kuin opinnoissakin.

Huomattavasti suurempi yllätys monelle ylioppilaalle voi olla se, että englannintaito on vain alku. Sillä ei päästä kovin pitkälle. Englanniksi voi kyllä aina ostaa, mutta myyjän on syytä osata asiakkaan kieltä!

Tämä näkyy myös kauppatieteiden tutkintorakenteessa. Opiskelijoiden edellytetään kykenevän kirjoittamaan ja puhumaan sujuvasti kahta vierasta kieltä, ja lisäksi toista kotimaista kieltä. Ne, jotka lukiovuosina jättivät ruotsintunnit vaille niille kuuluvaa huomiota ajatellen, ettei nykymaailmassa — ainakaan bisnestä tehdessä — ruotsia tarvita. He olivat väärässä. Ruotsin, saksan ja venäjän hallitseminen on keskeisen tärkeää nykyekonomin koulutuksessa. Jotkut opiskelevat harvinaisempiakin kieliä, kuten espanjaa, portugalia tai japania. Mahdollisuudet kielistä kiinnostuneelle opiskelijalle ovat lähes rajattomat.

Huomattavasti paremmin tunnetaan matematiikan tärkeys liiketaloustieteen opintojen kannalta. Monet selvittävät pääsykokeen kuitenkin avaamattakaan matematiikan kirjoja. Matematiikkaan kohdistuva kammo kostautuu kuitenkin pian opintojen alussa, jolloin uudet opiskelijat saavat perehtyä esimerkiksi matriisilaskuihin ja derivaatan taloustieteellisiin sovellutuksiin.

Matematiikka ja vieraat kielet ovatkin ne keskeiset lukion aineet, joihin ekonomin tutkinnosta haaveilevan lukiolaisen kannattaa panostaa. Jos nämä eivät kiinnostaneet kouluaikana, ne toivottavasti alkavat kiinnostaa pian opintojen alettua. Jos olet vielä lukiossa ja aiot pyrkiä kauppikseen vasta parin vuoden kuluttua, kannattaa muistaa, että löydät vielä edestäsi sen, minkä luulit jättäneesi jo taakse. Jos et vielä pääsykokeissa, niin viimeistään ensimmäisen vuoden kylterinä.

Kauppakorkeakoulu eli tuttavallisemmin “kauppis” on mainio valinta lukion jälkeisiä opintoja varten. Kauppakorkeakoulusta saa mainion monialaisen koulutuksen, joka valmentaa hyvin työelämän eri tehtäviä varten. Jo siksi kannattaa jokaisen ylioppilaan edes harkita liiketaloustieteiden opiskelua.

Kauppakorkeakoulut tai yliopistojen liiketaloustieteelliset tiedekunnat ovat monipuolisempia opinahjoja, kuin mitä ensiajattelemalta tulee mieleen. Suoraan liike-elämässä hyödynnettävien alojen, kuten markkinoinnin tai laskentatoimen, lisäksi kauppakorkeakoulut tarjoavat sekä mahdollisuuden sivistää itseään humanistisissa kieliaineissa, että mahdollisuuden perehtyä matemaattisten menetelmien hyväksikäyttöön yhteiskuntatieteissä. Myös tietotekniikkaan voi perehtyä useissa liiketaloustieteellisissä korkeakouluissa.

Vaikka et olisi palavan kiinnostunut bisneksen tekemisestä, tähtäisi markkinointitehtäviin tai vaikkapa investointipankkiiriksi, kannattaa kauppakorkeakoulua pohtia vakavasti yhtenä vaihtoehtona. Juuri kauppiksen monialaisuus mahdollistaa sen, että voit paitsi opiskella itseäsi kiinnostavaa alaa, myös saada työmarkkinoilla arvostetun tutkinnon. Työllistymisen kannalta on suuri ero siinä, onko valmistunut ekonomiksi pääaineena taloussosiologia, vai kenties valtiotieteen maisteriksi pääaineena sosiologia tai teologian maisteriksi erikoistuen kirkkososiologiaan. Yhtä hyvin valtiotieteellisen kansantaloustieteellisistä opinnoista haaveileva voisi pyrkiä kauppakorkeakouluun opiskelemaan kansantaloustiedettä pääaineena yhdistäen teoreettisemman aineen käytännöllisempään sivuaineeseen, esimerkiksi laskentatoimeen.

Kauppakorkeakoulun pääsykokeet ovat vaikean kokeen maineessa. Käytännössä kouluun on kuitenkin helpompi päästä kuin vaikkapa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Ilmeisesti luotaantyöntävä matematiikan pääsykoekirja karkottaa turhaan monet edes yrittämästä tosissaan. Pyrkiminen kuitenkin kannattaa – ja jos päättää pyrkiä, kannattaa pyrkiä ja lukea tosissaan. On turha uhrata kuukautta tai paria huonosti lukien ja vaarantaen sisään pääsyn – kannattaa pikemmin lukea pääsykokeisiin pari kuukautta suunnitelmallisesti. Näin kauppakorkeakoulun ovet aukeavat varmasti sinullekin!

Itse pääsin kauppakorkeakouluun opiskelemaan ensi yrittämällä. Olin tosin lukenut heti lukion jälkeen yhden yliopistotutkinnon, mutta siitä ei tietenkään saa mitään erillisiä pisteitä pääsykokeeseen. Kaikki ovat samalla viivalla. Käytin lukemiseen noin puolitoista kuukautta. Siitä muutama viikko oli tiukkaa, ahkeraa lukemista.  Oma menetelmäni ei varmasti ollut optimaalinen, ja kulutin ehkä turhankin paljon aikaa matematiikan perusteiden kertaamiseen. Vähemmällä lukemisella ja paremmalla optimoinnilla olisin varmasti saanut tarvittavat pisteet helpomminkin kasaan.

Tämän blogin tarkoituksena on auttaa sinua, lukijani, pääsemään myös sisälle kauppakorkeakouluun. Blogista löydät vuoden mittaan ohjeita pääsykokeeseen valmistautumista varten. Tarkoitukseni on käydä vähitellen myös pääsykoekirjojen keskeinen sisältö läpi. Lukemalla tätä blogia opit pikkuhiljaa keskeiset asiat pääsykoekirjoista. Siten olet keväällä paljon paremmassa asemassa kuin vasta viime hetkillä lukemisen aloittavat.

Vaikka päättäisit keväällä osallistua valmennuskurssille, voit tätä blogia lukemalla huomaamattasi painaa mieleesi keskeiset asiat pääsykoekirjoista. Siksi suosittelen lukemaan tätä sivua säännöllisesti ja selaamaan myös aikaisempia viestejä.

Lukemalla tätä pidät yllä motivaatiotasi, ja tavoitteena oleva opiskelupaikka pysyy kirkkaana mielessä. Samalla teet alitajuisesti työtä tulevan opiskelupaikkasi eteen. Muutkin lukevat tätä sivua, ethän anna heille etua pääsykokeiden tiukassa kilvassa? Pääsykokeissa on tärkeää olla muita parempi – saadulla pistemäärällä ei ole pienintäkään merkitystä, ainoastaan sillä, että kuuluu hakijoiden parhaimmistoon.

Jos et vielä ole päättänyt pyrkiä ensi kesänä kauppakorkeakouluun, voit lukea tätä sivua saadaksesi yleiskuvan liiketaloustieteistä ja kansantaloustieteestä. Näin voit hyötyä blogin seuraamisesta, vaikka opiskelisitkin ammattikorkeakoulussa tai tähtäisit ammattikorkeakouluun seuraavassa haussa. Jos et itse aio pyrkiä kauppikseen, vihjaa tästä blogista sukulaisellesi tai kaverillesi, joka kenties harkitsee liiketaloustieteiden opintoja.

Toivottavasti tapaamme ensi syksynä, kun uudet opiskelijat saapuvat!