Kauppakorkeakoulun pääsykoe on hyvin todennäköisesti tärkein tavoitteesi vuodelle 2009.
Jos olet vielä lukiossa, on sinulla kuitenkin toinenkin tärkeä tavoite, joka on toteutettava ennen pääsykoetta: sinun on päästävä ylioppilaaksi. Ylioppilaskirjoituksiin kannattaa suhtautua asian edellyttämällä vakavuudella, sillä hyvin menneet kirjoitukset helpottavat suuresti opiskelupaikan saavuttamista.
Jos kirjoitukset menevät huonosti, ei kuitenkaan ole vielä syytä masentua ja luopua toiveesta olla ensi syksynä kylteri. Pääsykokeissa on vain menestyttävä hiukan paremmin tai on oltava valmis ottamaan vastaan opiskelupaikka jossakin muussa yliopistossa kuin Helsingin tai Turun kauppakorkeakoulussa. Eri yliopistojen välillähän on melko suuria eroja sisäänpääsyyn vaadittavissa pisterajoissa.
Jos olet kirjoittanut ylioppilaaksi jo aikaisemmin, on pääsykoe todennäköisesti seuraava suuri projektisi. Siihen kannattaa sitoutua ajoissa, jotta voit suunnitella ajankäyttösi pitkällä tähtäimellä. Jos ryhdyt lukemaan vasta viime hetkillä, on sisäänpääsy helposti arpapeliä.
Arpapeliin ei kannata ryhtyä, kun voi toimia myös rationaalisesti.
Rationaalisesti toimiminen edellyttää ajankäytön suunnittelua: on omaksuttava riittävän suuri osa viiden pääsykoekirjan sisältämästä tiedosta, eikä se onnistu kahdessa viikossa. Siksi on hyvä miettiä ajoissa, kuinka aikansa aikoo käyttää. Mitä luen huhtikuussa, mitä toukokuussa ja mitä kesäkuussa?
On hyvä varautua siihen, että suunnitelmaa ei kykenekään noudattamaan. Jos jossain vaiheessa näyttää siltä, että suunnitelma oli epärealistinen, on hyvä harkita suunnitelmaa uudestaan.
Paljonko kokeeseen sitten pitää lukea? Suoraa vastausta on vaikea antaa. Jotkut valmennuskursseja järjestävät yritykset suosittelevat 500 tunnin panostusta, mutta se kuulostaa jo ylimitoitetulta panostukselta. 500 tuntia vastaa 13 työviikon työskentelyä normaalin 37,5 viikkotyötunnin mukaan laskettuna. Itse selvisin osapuilleen puolella tuosta tuntimäärästä – mutta minulla olikin erinomaiset lähtöpisteet.
Jaakko Mäki-Petäjä arvioi Kunnian kevät -kirjassaan, että 10 viikon työskentelyllä eli 400 lukutunnilla pitäisi päästä mihin tahansa yliopistoon. Jos ja kun haluat lukea varman päälle, voi tätä pitää jonkinlaisena mittapuuna lukemiselle. Ajankäyttöä arvioidessa pitäisikin alkaa pikkuhiljaa miettiä sitä, kuinka nuo 400 tuntia jakaa eri kuukausille.
Aikataulua laatiessa on hyvä ottaa huomioon myös mahdollisen valmennuskurssin viemät tunnit. Jotkut valmennuskursseista alkavat jo helmikuussa. Tällainen pitempi ja hitaampi valmennuskurssi voi olla hyvä valinta, jos ylioppilaskirjoitukset eivät ole esteenä.
Lisäksi kannattaa muistaa, että yksi oppii tunnissa enemmän kuin joku toinen. Lukutekniikat ovat erilaisia, samoin lähtötaso. Pelkkään ulkolukuun luottava joutuu varmasti kuluttamaan enemmän työtunteja kuin joku, joka luottaa asioiden ymmärtämiseen ja siihen, että ymmärtäminen auttaa muistamaan.
Luku-urakka voi tuntua masentavan suurelta ja loppuhetkillä voi tuntua siltä, että ei osaa mitään. Niin minäkin ajattelin.
Mutta kaikkea ei tarvitsekaan osata. Riittää, että tietää oikean vastauksen noin joka toiseen pääsykoekysymykseen!
Katso myös: Hakuaikataulu | Valmennuskurssin kautta kauppakorkeakouluun?
