Taseen vastattavaa-puolella esitetään:

• Oma pääoma
• Tilinpäätössiirtojen kertymä
• Pakolliset varaukset
• Vieras pääoma

Oma pääoma kertyy yritykseen kolmella tavalla: sijoitettuna omana pääomana, hallussapitovoittona ja tulorahoituksena. Sijoitettu oma pääoma on esimerkiksi osakeyhtiössä siihen sijoitettua pääomaa ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiesten sijoittamaa yhtiömiespääomaa. Hallussapitovoitto puolestaan syntyy pysyvien vastaavien arvonkorotuksista ja rahoitusvälineiden käyvän arvon arvostuksesta. Tulorahoitus taas syntyy tilikauden tuloksen myötä. Kunkin tilikauden voitto lisää omaa pääomaa ja tappio vähentää sitä.

Tilinpäätössiirtojen kertymä liittyy verotukseen. Elinkeinoverotuksessa yritys voi varautua tuleviin menoihin, jotka syntyvät esimerkiksi takuumenoista. Takuumeno merkitään kirjanpitoon vasta, kun myyty tavara on huollettu takuutyönä ja tästä on aiheutunut menoja. Elinkeinoverolaki sallii takuuvarauksen tekemisen verotuksessa, jos vastaava vähennys on tehty myös kirjanpidossa. Vähennys on vapaaehtoinen. Kirjanpidossa takuuvaraus vähennetään tuloslaskelmassa kuluna. Taseessa se näkyy tilinpäätössiirtojen kertymänä.

Pakolliset varaukset ovat velkoja, joiden määrä tai toteutumisajankohta on arvoitu. Pakollinen varaus syntyy esimerkiksi silloin, kun yritys vastaa työntekijöidensä eläkkeiden maksusta (yleensä eläkkeistä huolehditaan vakuutuksen avulla). On etukäteen mahdotonta tietää, paljonko eläkettä tullaan maksamaan ja kuinka kauan eläkkeenmaksu jatkuu. Tätä tulevaa menoa varten varaudutaan eläkevakuutusmatemaattisin menetelmin. Arviotu velan suuruus vähennetään tuloslaskelmassa kuluna. Taseessa se merkitään pakolliseksi varaukseksi.

Vieras pääoma tarkoittaa yrityksen lainoja. Vierasta pääomaa voivat olla esimerkiksi verovelat, maksamattomat palkat tai maksut tavarantoimittajille.

Myös taseen vastattavaa esitetään epälikvidiysjärjestyksessä. Oma pääoma on kaikkein pisimpään yrityksen hallussa. Pitkäaikainen vieras pääoma on lyhytaikaista vierasta pääomaa pidempään yrityksen käytössä.

Oman pääoman määrä ja osuus koko pääomasta auttaa arvioimaan yrityksen riskejä. Oma pääoma auttaa suojautumaan menetyksiltä. Jos omaa pääomaa ei ole, on yrityksen vaikea selviytyä esimerkiksi asiakkaiden jättäessä laskunsa maksamatta.

Jos yritys on ollut niin tappiollinen, että oma pääoma on miinuksella enemmän kuin puolet osakepääomasta, on yrityksen pidettävä osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous. Yhtiökokouksessa käsitellään yrityksen tervehdyttämistä. Jos koko oma pääoma on menetetty, on tästä ilmoitettava kaupparekisteriin. Tämän jälkeen yrityksen voi olla vaikea saada luottoa.

Taseen vastaavat jaetaan siis pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vaihtuvat vastaavat tuottavat tuloa korkeintaan tilikauden ajan, eikä tilinpäätöksessä niitä saa arvostaa markkinahintaa korkeammalle.

Kirjanpitoon meno merkitään hankintamenon mukaisesti. Vaihtuvien vastaavien arvon alennuttua, merkitään ne tilinpäätökseen hankintamenoa alhaisemman arvon mukaisesti. Vaihto-omaisuus merkitään taseeseen lähtökohtaisesti hankintamenon mukaan. Se saa kuitenkin olla korkeintaan tilinpäätöspäivän jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan suuruinen.

Tilinpäätöksessä saamiset arvostetaan lähtökohtaisesti niiden nimellisarvoon, mutta korkeintaan tilinpäätöspäivän todennäköiseen arvoon.

Oletetaan, että asiakkaalle on myyty esimerkiksi 1000 euron hintainen tavara tai palvelu luotolla. Yrityksellä on siis 1000 euron myyntisaaminen asiakkaalta. Tilinpäätöspäivänä näyttää kuitenkin siltä, että asiakkaalta voidaan saada perittyä vain 500 euroa. Tällöin saaminen on merkittävä tilinpäätökseen 500 euron suuruisena. Loppuosa merkitään tilinpäätökseen kuluksi.

Rahoitusarvopaperit (esimerkiksi pörssiosakkeet) merkitään tilinpäätökseen lähtökohtaisesti hankintahinnan mukaisesti. Jos osakkeen pörssikurssi on alentunut, merkitään taseeseen tilinpäätöspäivän arvo. Arvonalentuminen vähennetään kuluna.

Pysyvien vastaavien markkinahinnalla ei ole samaa merkitystä. Arvonalentuminen otetaan huomioon vain, jos sijoitukseen tai hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset ovat pienentyneet. Tällöin tehdään arvonalennusvähennys.

Jos pysyvän vastaavan tulonodotus perustuu myyntimahdollisuuteen, on markkinahinnalla vaikutusta myös tilinpäätösarvoon. Esimerkiksi pörssiosakkeiden arvonalennus voidaan ottaa huomioon, mikäli tulonodotukset perustuvat osakkeiden myyntihintaan tai osinkotuloihin.

Pysyvien vastaavien arvonnousu ei pääsääntöisesti vaikuta tasearvostukseen.

Rahoitusvälineiden osalta kirjanpitolaki sallii tilinpäätöspäivän markkinahinnan mukaisen arvostamisen. Tällöin arvonnousu esitetään tuottona ja arvonalentuminen kuluna. Jos tilinpäätöksessä käytetään käyvän arvon mukaista rahoitusvälineiden arvostusta, on periaatetta noudatettava systemaattisesti tilikaudesta toiseen. Kerran tehtyä valintaa on noudatettava johdonmukaisesti.

Pysyvien vastaavien maa- ja vesialueisiin sekä arvopapereihin voidaan tietyin, tiukoin edellytyksin tehdä arvonkorotuksia. Arvonkorotus esitetään taseessa vastaavaa-puolella korotetun arvon mukaisesti. Vastattavaa puolella korotus näkyy samansuuruisena eränä Arvonkorostusrahastossa. Näin arvon korotus ei vaikuta tilikauden tulokseen.

Yrityksen tilinpäätös jaetaan kahteen osaan: vastaavaa ja vastattavaa. Taseen vastaavaa esittää yrityksen varat. Vastaavaa-puoli jaetaan kahteen pääryhmään: pysyvät vastaavat ja vaihtuvat vastaavat.

• Vastaavaa
  • Pysyvät vastaavat
  • Vaihtuvat vastaavat

Pysyvät vastaavat tuottavat yritykselle tuloja pidempään kuin yhden tilikauden ajan. Vaihtyvat vastaavat tuottavat korkeintaan yhden tilikauden verran.

Pysyvät vastaavat jaetaan kirjanpitoasetuksessa kolmeksi ryhmäksi. Kukin näistä jaetaan vielä alaryhmiksi.

• Aineettomat hyödykkeet
  • Kehittämismenot
  • Aineettomat oikeudet
  • Liikearvo
  • Muut pitkävaikutteiset menot
  • Ennakkomaksut
• Aineelliset hyödykkeet
  • Maa- ja vesialueet
  • Rakennukset ja rakennelmat
  • Koneet ja kalusto
  • Muut aineelliset hyödykkeet
  • Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
• Sijoitukset
  • Omistukset muissa yrityksissä
  • Saamiset

Vaihtuvat vastaavat jaetaan neljään ryhmään:

• Vaihto-omaisuus
• Saamiset
• Rahoitusarvopaperit
• Raha ja pankkisaamiset

Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi kauppaan myytäväksi hankitut tavarat ja teollisuusyrityksen raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmiiden tuotteiden varastot.