Elinkaarikustannuslaskenta, life cycle accounting, määrittelee tuotteen elinkaaren alkamaan sen suunnittelusta ja kehityksestä. Tuotteen elinkaari päättyy, kun tuotteen valmistus ja markkinointi asiakkaalle lopetetaan. Elinkaaren pituus vaihtelee tuotteittain. Lyhimmillään elinkaari on muutaman kuukauden mittainen, mutta toisilla tuotteilla se voi olla jopa 20 vuotta.

Elinkaarikustannukset tarkoittavat koko tuotteen elinkaaren aikana syntyviä kustannuksia. Elinkaarikustannuslaskennan avulla voidaan laskea, minkälaisiin kustannuksiin yritys sitoutuu suhteen osalta.

Kannattavuuden kannalta on tärkeää määrittää myös elinkaaren aikana syntyvät tuotot. Tuottojen ja kustannusten suunnittelua kutsutaan elinkaaribudjetoinniksi.

Yrityksen kannalta on tärkeää, että sillä on jatkuvasti uudistuva tuotevalikoima. Elinkaaren lopussa olevat tuotteet on korvattava uusilla tuotteilla.

Perinteinen kustannuslaskenta tähtää suoritekohtaisten kustannusten selvittämiseen. Suoritekohtaisten kustannusten tunteminen on tarpeen hinnoittelua, tuotantoa ja ulkoistamista koskevissa päätöksissä, budjetoinnissa sekä varaston arvon mittaamisessa.

Kustannuslaskentaan on tarjolla eri vaihtoehtoja, joista yritys valitsee itselleen parhaiten sopivan laskentajärjestelmän. Sopivuus riippuu yrityksen tuotteista ja tuotantotyypistä. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat

• jakolaskenta
• lisäyslaskenta

Jakolaskenta sopii käytettäväksi, kun yritys valmistaa yhtä tuotelajia. Jakolaskennassa kustannukset jaetaan suoritteiden määrällä. Esimerkiksi sellutehtaan kokonaiskustannukset voidaan jakaa tuotettujen sellutonnien määrällä. Tällöin saadaan selville sellutonnin kustannus.

Lisäyslaskentaa käytetään, kun yritys valmistaa monia erilaisia tuotteita. Tällöin suoritteille kohdistetaan suoraan välittömät kustannukset ja välilliset kustannukset erityisen lisän avulla.

Hybridilaskenta sopii käytettäväksi, kun yrityksessä valmistetaan sekä keskenään samankaltaisia tuotteita että toisistaan poikkeavia tuotteita. Hybridilaskennassa yhdistetään jakolaskentaa ja lisäyslaskentaa.

Toimintopohjainen kustannuslaskenta eli toimintokustannuslaskenta on noussut perinteisten järjestelmien rinnalle. Se sopii käytettäväksi tuotantotyypistä riippumatta. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoritteille suoraan, välilliset kustannukset niiden käyttämien toimintojen perusteella.

Toimintokustannuslaskentaa käytetään hyväksi toimintopohjaisessa johtamisessa eli toimintojohtamisessa. Toimintojohtamisessa huomio kiinnitetään tekijöihin, jotka aiheuttavat kustannuksia. Näistä käytetään myös ilmaisua kustannusajuri. Kustannusajureihin vaikuttamalla voidaan parantaa yrityksen tehokkuutta. Tavoitteena on seurata ja tehostaa yrityksen toimintaa pienentämällä kustannuksia, lyhentämällä tarvittavaa aikaa ja parantamalla laatua.

Tavoitekustannuslaskenta on kehitetty Japanissa. Järjestelmä on hintalähtöinen, asiakassuuntautunut, tuotekehityskeskeinen ja poikkitoiminnallinen. Tuotteelle määritellään ensin kilpailukykyinen markkinahinta, josta vähennetään yrityksen asettama tavoitekate. Näin saadaan selville tavoitekustannus. Jos yritys pystyy tuottamaan tuotteen tavoitekustannuksella, tuote menee kaupaksi ja kate on riittävä.

Varastointikustannusten suuruus riippuu luonnollisesti yrityksen toimialasta. Palveluyrityksillä ei yleensä ole varastoja, jotka sitoisivat suuria pääomia. Valmistusalan yrityksillä sen sijaan voi olla eri tyyppisiä varastoja:

1. raaka-ainevarasto
2. keskeneräisten töiden varasto
3. valmiiden tuotteiden varasto

Vähittäiskaupan yrityksillä taas on myytävien tuotteiden varasto.

Yrityksille aiheutuu varastoista erilaisia kustannuksia: hankintakustannuksia, tilakustannuksia, huoltokustannuksia ja esimerkiksi siivouskustannuksia.

Varastonhallinnan tehostamispyrkimysten kohteena voivat olla

• hankintakustannukset
  • ml. rahtikustannukset

• tilauskustannukset

• varaston ylläpitokustannukset
  • tilakustannukset
  • tuotteisiin liittyvät kustannukset (vanhentuminen, pilaantuminen)

Ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että yritys ostaa tuotteen tai palvelun ulkopuoliselta tuottajalta sen sijaan, että valmistaisi tuotteen itse. Viime vuosina ulkoistaminen on tullut yhä suositummaksi. Lähtökohtana on halu keskittyä yrityksen omiin ydintoimintoihin.

Ulkoistamispäätöksiin vaikuttavat eniten kustannukset. Siksi ulkoistettavan toiminnan kustannukset on tunnettava tarkoin. Vain näin voidaan selvittää, onko tuote tai palvelu kannattavampaa valmistaa itse vai ostaa ulkopuoliselta tuottajalta.

Taloudellisten näkökulmien lisäksi myös strategiset näkökulmat vaikuttavat ulkoistamiseen. Yritys voi haluta esimerkiksi suojella yrityksen hallitsemaa tietotaitoa tai teknologioita. Ulkoistamiseen riippuu myös riskejä, esimerkiksi riippuvuus alihankkijoista kasvaa.

Laatukustannukset tarkoittavat kustannuksia, joita syntyy, kun huonoa laatua esiintyy tai saattaa esiintyä. Laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tuote vastaa asiakkaan odotuksia.

Laatukustannukset voidaan jakaa neljään ryhmään:

1. huonon laadun estämiskustannukset
2. laadun tarkastuskustannukset
3. sisäisen virheen kustannukset
4. ulkoisen virheen kustannukset

Sisäisen virheen kustannukset syntyvät, kun yritys havaitsee huonolaatuisen tuotteen ennen sen toimittamista asiakkaalle. Ulkoisen virheen kustannuksia syntyy, kun vasta asiakas huomaa tuotteen huonon laadun. Tällöin syntyy käsittely-, jakelu- ja korjauskustannusten lisäksi vaikeammin mitattavia menetyksiä asiakastyytyväisyyden ja maineen menetyksen muodossa. Nämä piilevät kustannukset voivat olla jopa nelinkertaiset mitattaviin kustannuksiin verrattuna.

Katetuottoanalyysin tarkastelua voidaan laajentaa tarkastelemalla kriittisen pisteen lisäksi yrityksen tulosta. Tällöin halutaan selvittää, montako tuotetta tulisi myydä, jotta saataisiin tietty tavoitetulos.

Tavoitetulos voidaan ratkaista:

• tulosyhtälömenetelmän avulla
• yksikkökohtaisen katteen avulla

Katetuottoanalyysissä ei tähän saakka ole otettu huomioon verojen vaikutusta. Kriittisessä pisteessä yritys ei luonnollisesti maksa veroa (tulos on nolla). Siksi tuloverokanta ei myöskään vaikuta kriittiseen pisteeseen.

Kustannusrakenteella tarkoitetaan yleensä eri kustannuslajien osuutta jonkin hyödykkeen kokonaiskustannuksista tai yrityksen kokonaiskustannuksista. Katetuottoanalyysissä kustannusrakenteena voidaan pitää kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhdetta.

Katetuottoanalyysissä voidaan tarkastella myös kustannusrakenteiden vaikutusta kriittiseen pisteeseen. Pääsykoekirjassa analysoidaan esimerkkitapausta, jossa yrittäjällä on kolme eri vaihtoehtoista tapaa maksaa myyntipaikan vuokra. Katetuottoanalyysin avulla voidaan vertailla näiden vaihtoehtojen tuottoja ja riskejä.

Katetuottoanalyysi auttaa hahmottamaan riskejä ja tuottoja. Se ei kuitenkaan kerro, mikä olisi oikea valinta. Valintahan riippuu yrittäjän riskinottohalusta sekä arviosta tuotteen myyntimäärästä. Tässäkin tapauksessa paras valinta selviää vasta jälkikäteen, kun tiedetään, paljonko tuotetta lopulta myytiin.

Kiinteiden kustannusten vipuvaikutus tarkoittaa kiinteiden kustannusten vaikutusta tulokseen, kun myyntimäärä ja katetuotto vaihtelevat. Jos kiinteät kustannukset ovat suuret, on kiinteiden kustannusten vipuvaikutuskin suuri. Tällöin pieni myyntimäärän muutos saa aikaan suuren muutoksen tuloksessa.

kiinteiden                                        Katetuotto
kustannusten          =        ------------------------------------------------
vipuvaikutus                             Katetuotto-kiinteät kustannukset

Katetuottoanalyysin avulla voidaan analysoida yrityksen kokonaistuottoja, kokonaiskustannuksia ja tulosta, kun tuotantomäärät, hinnat, muuttuvat kustannukset ja kiinteät kustannukset muuttuvat.

Katetuottoanalyysissä tarkastellaan yksinkertaista tilannetta, jossa on vain yksi tuottotekijä ja yksi kustannustekijä. Tällöin tuotot ja kustannukset riippuvat vain tuotantomäärän vaihtelusta. Esimerkiksi mainoskampanjoita tai huoltopalveluita ei oteta lainkaan huomioon.

Katetuotto tarkoittaa myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotusta. Katetuotosta yrityksen on maksettava kiinteät kustannukset. Loppu on yrityksen tulosta.

Katettuottolaskelma on seuraavanlainen:

Myyntituotot
- Muuttuvat kustannukset
-----------------------------
= Katetuotto
- Kiinteät kustannukset
-----------------------------
= Tulos

Katetuottoanalyysin avulla voidaan selvittää, miten eri päätökset vaikuttaisivat yrityksen tulokseen.

Katetuottanalyysissä kiinnitetään usein huomiota ns. kriittiseen pisteeseen. Kriittinen piste on tuotantomäärä, jossa yrityksen kokonaistuotot ja kustannukset ovat yhtä suuret. Kriittisessä pisteessä katetuotto riittää siis kiinteiden kustannusten kattamiseen. Yritykselle ei vielä kerry voittoa. Tulos on siis nolla.

Pääsykoekirjassa esitetään kriittisen pisteen laskeminen eri menetelmiä käyttäen:

• Tulosyhtälömenetelmä
• Yksikkökohtaisen katteen käyttäminen
• Graafinen tarkastelu