Kolmannen byrokratian tulkinnan mukaan byrokratia on nähty liian ahtaasti pelkkänä rakenteellisena mallina. Tämän näkemyksen mukaan pitäisi huomata, että Max Weberille byrokratia oli yksi rationaalisen organisoimisen erityistapaus. Kyse ei ollut kuvaus todellisuudesta vaan ideaalityypistä, jonka avulla nykyaikaisen organisaation piirteitä voidaan helpommin hahmottaa.
Pääsykoekirjassa esitellään kolme modernia byrokratian muunnelmaa: McDonaldisaatio, henkilökohtainen suorituksenarviointi ja uusien organisaatioiden edellyttämä suunnittelu- ja hallintotyö.
McDonaldisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä franchising-mallin tapaa organisoida palveluliiketoiminta yhdenmukaistetuksi ja säännellyksi. Esimerkiksi McDonalds-yrittäjät saavat ketjulta tarkat ohjeet, kuinka ravintolaa tulee johtaa. Ohjeet annetaan kirjallisena käsikirjana, jossa kuvataan ravintolan työtehtävät ja töiden ositus. Työtehtävät on jaettu selkeän hierarkian mukaan, ja työntekijä voi edetä ravintolassa selkeää työuraa myöten hierarkian alimmalta tasolta johtotehtäviin saakka.
McDonaldisaatio on nähty myös yleisempänä kulutusyhteiskunnan piirteenä. Työn lisäksi myös vapaa-ajan kulutuksessa tehokkuus ja ennustettavuus lisääntyy. Kaikki tehtävät luokitellaan ja määritellään, eikä yksittäisten ihmisten subjektiivisella roolilla ole merkitystä.
Henkilökohtainen suorituksenarviointi on tärkeä osa monia osaamisen kehittämisen järjestelmiä. Suorituksenarvioinnissa yksilön tilivelvollisuus esimiehelle ulottuu myös yksilön taitojen, kykyjen ja motiivien arviointiin. Suorituksenarvioinnille tyypillistä on yksilöllisten piirteiden määrittely ja arviointi.
Työnkuvauksen lisäksi työntekijä pilkotaan osiin, joiden mukaan hänet kuvataan ja arvioidaan. Työntekijälle ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka hänet luokitellaan, eikä sitä, kuinka hän voisi parantaa suoritustaan. Työntekijälle annataan kehittymisohjeita, mutta hän ei tiedä, kuinka kaukana hän on “täydellisestä” työntekijästä.
Byrokratialle tyypillinen tulosten mittaaminen ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen laajentuu näin yksilön kilpailuksi itseään vastaan. Työntekijä joutuu osallistumaan tähän itsetarkastelun avulla.
Uudet organisaatiomuodot ja hallintotyö esitetään kolmantena byrokratian nykymuotona. Hallinnon ja organisaatioiden kehittäminen edellyttää prosessien tunnistamista ja kuvaamista. Tähän työhön palkataan usein ulkopuolisia konsultteja.
Uusissa organisaatiomuodoissa merkittävä osa työtehtävistä tehdään varsinaisen toimipisteen ulkopuolella etäpisteissä tai alihankintana. Tämä työvoima koostuu usein opiskelijoista tai muuten heikosti yritykseen sitoutuvista henkilöistä, minkä vuoksi työn organisoinnissa käytetään usein apuna tarkkoja kirjallisia toimintaohjeita. Esimerkiksi puhelinpalvelukeskusten (call center) työ organisoidaan usein hyvin hierarkisesti ja työntekijöiden toimintaa kontrolloidaan tarkoin. Näin halutaan luoda sääntöjen mukaan virheettömästi ja tehokkaasti toimiva organisaatio.
