Kauppakorkeakoulujen yhteisvalinnassa pääsykoekirjana käytettävän kirjan Johtaminen ja organisointi toinen pääluku käsittelee organisaatiorakenteen johtamista. Luku alkaa organisaatioiden eri rakennetyyppien esittelyllä. Organisaatiorakenne kuvaa organisaation muodollisia valta- ja vastuusuhteita, työnjakoa osastojen kesken sekä osastojen välistä vuorovaikutusta. Organisaatiorakenne voidaan esittää kuvallisesti organisaatiokaaviona.
Pääsykoekirjassa esitellään seitsemän erityyppistä organisaatiorakennetta.
- Pienyritysrakenne on yksinkertaisin organisaatiorakenne. Pienyrityksessä johtajana toimii yrittäjä, joka osallistuu myös muuhun työntekoon. Pienyritysrakenteessa ei ole hierarkista rakennetta eikä selkeää työnjakoa. Pienyritysrakennetta käytetään myös suuryritysten sisällä projektien organisoimistapana.
- Toimintorakenteessa organisaatio jaetaan eri toimintoihin erikoistuneisiin funktioihin, kuten markkinointiin, tuotantoon, tuotekehitykseen ja taloushallintoon. Eri toimintojen henkilöstö on saanut toimintoon valmentavan ammattikoulutuksen. Erikoistumalla tiettyihin toimintoihin voidaan työtä tehostaa. Johto valvoo eri funktioiden toimintaa, vastaa kokonaisuudesta ja voi tehdä päätöksiä koko organisaatiota koskevissa kysymyksissä.
- Divisioonarakennetta kutsutaan myös tulosyksikkörakenteeksi. Yritys jaetaan tulosyksiköiksi esimerkiksi tuotteiden, asiakkaiden, toimialojen tai markkina-alueiden mukaan. Tulosyksiköt sisältävät oman toimintorakenteensa: divisioonan sisällä on tuotekehitys-, tuotanto- ja markkinointiosastot. Tulosyksikön johto hallinnoi omaa yksikköään, yrityksen ylin johto ohjaa koko yritystä yhtymäesikunnan avulla. Divisioonarakenteen etuna on mahdollisuus reagoida nopeammin markkinoiden muutoksiin kuin toimintorakenteessa.
- Matriisirakenne yhdistää divisioonamallin ja toimintorakenteen. Matriisirakenteessa työntekijällä on kaksi esimiestä. Toinen esimies johtaa työntekijää tuotteen tai asiakkaan näkökulmasta, toinen esimies funktion näkökulmasta. Matriisirakenne voi aiheuttaa konflikteja hierarkian muuttuessa vaikeammin hahmotettavaksi.
- Prosessirakenteessa organisaatio järjestetään horisontaalisten toimintoketjujen mukaan. Yritys nähdään asiakkaalle arvoa tuottavina prosesseina. Funktionaalisen työnjaon sijaan yritys järjstetään prosesseja toteuttavien tiimien ympärille. Tiimit voivat palvella yhtä hyvin ulkoisia kuin organisaation sisäisiä asiakkaita. Prosessirakenteessa hierarkia ja johtajat on korvattu prosessien omistajilla. Keskijohdon tehtävä on valmentaa sekä neuvoa tiimejä ja prosessien omistajia.
- Verkostorakenne on moderni, tietoliikenteen kehityksen myötä yleistynyt organisaatiotyyppi. Sille on tyypillistä, että osa yrityksen toiminnoista on ulkoistettu eri palveluyrityksille. Toimintoja (esim. puhelinneuvonta) voidaan ulkoistaa myös ulkomaille.
- Hybridirakenteet yhdistävät kahta tai useampaa edellisistä rakennetyypeistä. Hybridirakenteet ovat yleisiä suuryritysten rakennemuotoina. Ne ovat monimutkaisia organisointimuotoja, ja niiden toimintaa voi olla vaikea arvioida.
Eri rakennemalleilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Ne on esitetty pääsykoekirjassa sivulla 41 olevassa kaaviossa, jonka avulla on helppo hahmottaa eri organisaatiomuotojen hyvät ja huonot puolet.
Katso myös: Johtaminen ja organisaatiot | Johtamisen ulottuvuudet
