Vuoden 2009 pääsykoetulokset ovat nyt selvillä. Saavutitko opiskelupaikan jossakin kauppakorkeakoulussa? Kuinka monennella yrityksellä tärppäsi?

Tämän vuoden kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan pääsykoekysymykset ja oikeat vastaukset on vanhaan tapaan julkaistu netissä (pdf).

Kuinka kokeet menivät? Näyttääkö opiskelupaikka varmalta?

Pääsykokeet ovat sitten huomenna edessä ja viikkojen, kenties kuukausien luku-urakka takana. Valitettavasti en ehtinyt käydä kaikkia pääsykoekirjoja läpi tässä blogissa. Juttuja on tullut ennen tätä kirjoitettua 122.

Tärkeimmät vinkit huomista koetta varten – näillä pääsin itse kokeesta läpi!

Muista antaa kännykkä ja muut vimpaimet tentin valvojalle ennen pääsykokeen alkamista. Näin ei tarvitse huolehtia siitä, että esimerkiksi vahingossa pudottaisit kännykän ja koesuorituksesi hylättäisiin.

Älä hermostu. Luettuani kysymykset ensimmäisen kerran läpi, minusta tuntui siltä, etten osaa vastata kuin muutamaan. Pikkuhiljaa aivoissa alkaa raksuttaa, ja alat hoksata vastauksia.

Huolehdi ajankäytöstä. Jätä aikaa sille, että ehdit käydä vastauksesi vielä kerran ajatuksella läpi. Tarkista myös, että olet merkinnyt vastaukset vastauslomakkeeseen oikeisiin kohtiin. Itse huomasin mustanneeni pari kertaa väärän kohdan vastauslomakkeesta, vaikka olin merkinnyt muistiin jo oikean vastauskohdan.

Varmat pisteet ensin. Vastaa ensimmäisellä kierroksella niihin kysymyksiin, joista olet aivan varma. Sen jälkeen laske, paljonko pisteitä pitäisi tulla.

Itse laskin tässä vaiheessa olevani varmasti sisällä Lappeenrannassa ja kärkivaihtoehtoihin arvelin olevan pisteen, kaksi verran matkaa. Ryhdyin sitten ottamaan hiukan riskiä, ja vastasin myös epävarmempiin kysymyksiin. Niistä taisi kertyä lähinnä miinuspisteitä.

Lopulta pisteeni riittivät kuitenkin myös kärkikouluun. Toivottavasti sinunkin pisteesi riittävät tuomaan paikan ykköseksi sijoittamassasi kauppakorkeakoulussa!

Tsemppiä!

Pääsykoekirjassa esitellään kolme investointilaskelmien menetelmää:

1. takaisinmaksuajan menetelmä
2. nettonykyarvomenetelmä
3. sisäisen korkokannan menetelmä

Takaisinmaksuajan menetelmässä verrataan investoinnin hankintamenon ja investoinnin tuottamien nettotuottojen suhdetta. Takaisinmaksuaika on aika, jonka kuluessa kertyy perusinvestoinnin verran nettotuottoja.

Menetelmä on yleisesti käytössä, koska se on erittäin yksinkertainen. Takaisinmaksuajan menetelmä ei kuitenkaan ota huomioon korkokantaa (ja siten inflaatiota). Menetelmässä kiinnostus kohdistuu ensimmäisten vuosien tuottoihin, mikä kuitenkin vähentää korko-ongelman vaikutusta.

Toinen ongelma menetelmässä muodostuu siitä, että takaisinmaksuajan jälkeisillä tuotoilla ei ole merkitystä. Parhaaksi investoinniksi katsotaan investointivaihtoehto, jonka takaisinmaksuaika on lyhin. Menetelmässä ei olla kiinnostuttu siitä, paljonko investointi tuottaa sen jälkeen, kun investointiin kulutetut varat on saatu takaisin.

Nettonykyarvomenetelmässä eri vuosina tehtävät rahasuoritukset diskontataan investointihetkeen. Juoksevat tulot ja menot diskontataan investointihetkeen. Nämä lasketaan yhteen. Lopuksi summaan lisätään niinikään diskontattu mahdollinen jäännösarvo. Kun summasta vähennetään investoinnin hankintameno, muodostuu investoinnin nettonykyarvo.

Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattattava. Jos vertaillaan eri investointivaihtoehtoja, kannattavimmaksi tulee investointi, jonka nettonykyarvo on suurin.

Nettonykyarvomenetelmässä on kiinnitettävä erityistä huomiota diskonttauksessa käytettävään laskentakorkoon. Korossa on huomioitava riskittömän sijoituksen tuoton lisäksi investoinnin riskisyys.

Sisäisen korkokannan menetelmässä selvitetään laskentakorko, jota käyttämällä investoinnin nettonykyarvo olisi nolla. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakorkokanta (eli tuottovaatimus), on investointi kannattava.  Useita investointeja verrattaessa investoinnit asetetaan paremmuusjärjestykseen sisäisen korkokannan ja laskentakoron erotuksen perusteella.