Uudet strategiamallit korostavat markkinatilan aktiivista luomista. Näkökulma on sukua oppimista korostaviin strategianäkemyksiin. Näkökulman mukaan yritys pyrkii etsimään tuotteille kehittyviä markkinoita. Aina ei nimittäin ole valmista kysyntää yrityksen tuotteille ja palveluille – esimerkiksi 1980-luvun Suomessa ei ollut kysyntää laajakaistaoperaattoreille tai matkapuhelimille. Tällöin yrityksen on luotava markkinat ja asiakkaat itse.
Uuden markkinatilan luomista korostavat näkemykset pitävät keskeisenä sitä, että yritys siirtyy alueelle, jossa ei ole kilpailijoita. Yritys ei halua erottautua kilpailjoistaan, vaan pyrkii irtautumaan koko kilpailuympäristöstä. Tarkoitus on lähteä “siniselle valtamerelle” Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirjan (Blue Ocean Strategy, 2004) nimen mukaisesti. Sinisellä valtamerellä he tarkoittavat asiakkaiden tarpeita, joita ei ole vielä löydetty. Sinisen valtameren strategialla yritys pyrkii siis siirtymään alueelle, jolla ei ole kilpailua ja luomaan kokonaan uutta kysyntää. Samoin halutaan luopua kustannusjohtajuuden ja laadun tavoittelun vastakkainasettelusta: yritys pyrkii sekä korkeaan laatuun että kustannusjohtajuuteen.
Markkinoiden luominen siirtää strategian näkökulman nykyhetkestä tulevaisuuteen. Gary Hamelin ja C. K. Prahaladin mukaan kilpailuedun lähde on yritysjohdon luomissa strategisissa visioissa ja päämäärissä. Kunnianhimoisten tavoitteiden avulla esimerkiksi japanilaiset yritykset nousivat vahvoiksi eri toimialoilla. Japanilaisyritykset tähtäsivät alansa johtajaksi, eivätkä keskittyneet kilpailija-analyysiin perustuvaan asemoitumiseen.
Uuden luomiseen keskittyvä strategia on usein yhteydessä teknologian kehitykseen. Teknologinen murros tapahtuu usein kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa uusi, vielä kehittelyvaiheessa oleva teknologia pyrkii syrjäyttämään vanhan. Kun vanha teknologia on syrjäytynyt, alkaa kamppailu uuden teknologian standardeista. Standardin syntymisen jälkeen teknologia kehittyy pienin askelein, kunnes tapahtuu seuraava teknologinen murros.
Katso myös: Porterin liiketoimintastrategiamalli | Toimintaympäristö ja Porterin viisi voimaa | Rakenne seuraa strategiaa | Resurssilähtöiset mallit
Näin asian vierestä, mikä olisi paras tapa aloittaa lukemaan tuota matikan osuutta (Kvantitatiivinen analyysi taloustieteissä) kun lukion pitkästä matikasta on jo aikaa, eikä derivoimiset yms oikein muistu mieleen.
Matematiikkaa oppii vain laskemalla. Ei lukemalla.
Eli ostat lukion pitkän matikan kirjat: ainakin pari ekaa kurssia, päälle derivaattaa, tilastomatematiikkaa, todennäköisyyttä koskevat osat. Ja siitä vaan laskemaan
Kyllä nuo kirjat löytyy! Mietin vain miten tarkkaan noista aiheista pitää osata asiat…eli tuota kvant.a.t.kirjaa ei kannata( ja sen laskuja) käymään läpi ennen kun on kerrannut lukion p.matikan läpi?
Pitkää matikkaa ei tarvitse kokonaan kerrata. Esimerkiksi geometriaa, integrointia yms. ei tässä tarvita lainkaan. Potenssit ja logaritmit sen sijaan kannattaa kerrata.
Kvantitatiivisten menetelmien tilasto- ja todennäköisyysosa on aika helppo. Se ei muistaakseni edellyttänyt juurikaan pohjatietoja (kirja on tällä hetkellä toisessa kaupungissa), tosin lukion kirjat voivat olla helpommin ymmärrettäviä. Joka tapauksessa tuosta osasta saa pari helppoa pistettä!
Hyvä! Kiitos vastauksista