Tase ja tuloslaskelma ovat tilinpäätöksen osia. Taseen kaksi puolta ovat vastaavaa ja vastattavaa. Vastaavaa muodostuu
Vastattavaa ovat:
Tuloslaskelman kaava määrätään kirjanpitoasetuksessa. Eri kirjanpitovelvollisia varten on oma tuloslaskelmakaavansa. Pääsykoekirjassa esitetään liikekaavan rakenne, joka on hyvä painaa mieleen.
Liikekaavan pääkohdat ovat seuraavat:
Liikevaihto
- juoksevat kulut
- poistot
—————————
Liikevoitto (tai liiketappio)
+/- Rahoitustuotot ja -kulut
—————————
Voitto (tai tappio) ennen satunnaisia eriä
+ Satunnaiset tuotot
- Satunnaiset kulut
—————————
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
+/- Tilinpäätössiirtojen muutos
+/- Välittömät verot
===============
Tilikauden voitto (tappio)
Tilikauden tulos lasketaan meno tulon kohdalle -periaatetta käyttäen. Tällä tarkoitetaan sitä, että tilikauden tuloista (tuotoista) vähennetään tuottojen aikaansaamiseksi tarvitut menot (kulut). Tuottojen ja kulujen erotus muodostaa tilikauden voiton tai tappion.
Tilikaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta tilinpäätöksen tulos lasketaan ja jonka päättymispäivän tilannetta tase kuvaa. Yleensä tilikautena toimii kalenterivuosi. Kirjanpitolaki määrää tilikauden pituudeksi 12 kuukautta, mutta poikkeustilanteissa tilikautta voidaan pidentää tai lyhentää. Suomessa mikä tahansa 12 kuukauden jakso voi toimia tilikautena, sen ei siis ole pakko määräytyä kalenterivuoden mukaan.
Liikevaihtoon sisällytettävä myyntitulo ja ostomeno syntyvät, kun asiakas saa yritykseltä ostamansa hyödykkeen. Tätä kutsutaan suoritteeksi. Suoriteperusteen mukaan tulo syntyy yritykselle, kun tavara vaihtaa omistajaa. Vastaavastitulot sisältyvät tilinpäätökseen suoriteperusteisesti. Jos suoritteesta ei vielä ole saatu tuloja, taseeseen kirjataan myyntisaaminen. Jos taas asiakas on jo maksanut tavarat ennakolta, mutta niitä ei ole vielä tilikauden kuluessa toimitettu, näkyy tämä taseessa vieraana pääomana. Velka maksetaan aikanaan tavarat toimittamalla.
Suoriteperusteen käyttäminen on yhteistä kirjanpidolle ja verotukselle. Tulo syntyy molemmissa sen mukaan, minkä tilikauden aikana hyödyke on luovutettu. Verotusta ei voi siten lykätä esimerkiksi laskuttamalla tuotteesta tai palvelusta vasta tammikuun puolelle.
Meno syntyy tuloa vastaavalla tavalla. Kun yritys ottaa ostamansa tavarat vastaan, syntyy ostomeno. Meno ei siis synny tavaroita maksettaessa. Jos tavaroita ei ole maksettu tilikauden päättyessä, näkyy osto taseessa ostovelkana. Jos jo maksettuja tavaroita ei ole vielä vastaanotettu, näkyy ennakkomaksu taseessa saamisena. Saaminen peritään vastaanottamalla tavarat.
Menot ja tulot jaetaan tilinpäätöksessä kahteen osaan. Menot jaetaan kuluiksi ja aktiivoiksi. Tilikaudelle kohdistettuja menoja kutsutaan kuluksi. Loput menot merkitään taseen vastaaviksi ja niitä kutsutaan aktiivaksi. Vastaavasti tilinpäätöksessä tuotot jaetaan takaisinsaaduiksi menoiksi ja voitoksi.
Katso myös: Laskentatoimi alkaa kirjanpidosta
