Archive for the 'johtaminen' category

Ympäristön odotuksiin sopeutuminen strategiana

Hel 23 2009 Published by under johtaminen, kansantaloustiede

Ympäristön odotukset ja normit vaikuttavat organisaatioihin useilla tavoilla. Yrityksen täytyy mukautua sääntöihin, koska se tarvitsee ulkopuolisia resursseja. Säännöt voivat olla esimerkiksi lakeja, joita pitää noudattaa. Vaikkapa tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö vaikuttaa yrityksien toimintaan. Myös yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja odotukset vaikuttavat yrityksien noudattamiin organisointitapoihin. Lopulta osa yhteiskunnassa vallitsevista ajattelutavoista on muodostunut “totuuksiksi”, joiden kyseenalaistaminen leimaa organisaation häiriköksi.

Yritykset ja muut organisaatiot haluavat usein kertoa ympäristölle soveliaisuudestaan erilaisin symbolein. Yrityksen nimi valitaan sellaiseksi, että se luo myönteisiä mielikuvia yrityksestä. Viime vuosina nimiä on muutettu naseviksi ja positiivisia mielikuvia herättäviksi. On pyritty eroon organisaation historiasta ja paikallisista perinteistä. Tilalle on otettu ajattomia ja globaaleja ajatuksia herättäviä nimiä. Esimerkiksi Helsingin Puhelinyhdistys on nykyään Elisa.

Ympäristön odotukset rajoittavat mahdollisia strategioita. Organisaation ei kannata aina erottautua liikaa muista yllättävän strategian avulla. Voi olla helpompaa esittäytyä rahoittajille ja sijoittajille ajan hengen mukaisena yrityksenä kuin siirtyä täysin uuteen toimintakulttuuriin. Varsinkin vasta perustettujen yritysten pitää usein tasapainoilla erottautumisen ja sopeutumisen välimaastossa.

Uusien yritysten on opittava toimialan kirjoittamattomat säännöt. Innovatiivisuus ja tehokkuus eivät pelkästään riitä. Vaikkpa kauppaketjujen on otettava huomioon kilpailijat, toimialajärjestöt, ammattiyhdistysliike, valtionhallinto ja media. Nämä kaikki voivat vaikuttaa yritykseen yhtä paljon kuin pelkät taloudelliset tekijät.

Pääsykoekirja nostaa esimerkiksi maailman suurimman kauppaketjun Wal-Martin, jonka piti mukauttaa strategiaansa tullessaan Saksan markkinoille. Suomesta vastaavan esimerkikin voisi nostaa Lidlistä.

Yritykset voivat vaikuttaa ympäristöönsä jonkin verran. Ne voivat esimerkiksi siirtyä ympäristöön, jossa yrityksen strategia on hyväksyttyä – tämän vuoksi monet teknologiayritykset toimivat Suomessa Oulussa tai Kalifornian Piilaaksossa. Suuret yritykset pyrkivät myös vaikuttamaan toimintaympäristöön aktiivisella toiminnalla. Usein entiset poliitikot toimivat suuryritysten palveluuksessa, esimerkiksi yhteiskuntasuhdejohtajina. Yritykset ja toimialajärjestöt pyrkivät näin vaikuttamaan ympäristön odotuksiin ja normeihin.

2 responses so far

Strategia uuden markkinatilan luomisena

Hel 20 2009 Published by under johtaminen

Uudet strategiamallit korostavat markkinatilan aktiivista luomista. Näkökulma on sukua oppimista korostaviin strategianäkemyksiin. Näkökulman mukaan yritys pyrkii etsimään tuotteille kehittyviä markkinoita. Aina ei nimittäin ole valmista kysyntää yrityksen tuotteille ja palveluille – esimerkiksi 1980-luvun Suomessa ei ollut kysyntää laajakaistaoperaattoreille tai matkapuhelimille. Tällöin yrityksen on luotava markkinat ja asiakkaat itse.

Uuden markkinatilan luomista korostavat näkemykset pitävät keskeisenä sitä, että yritys siirtyy alueelle, jossa ei ole kilpailijoita. Yritys ei halua erottautua kilpailjoistaan, vaan pyrkii irtautumaan koko kilpailuympäristöstä. Tarkoitus on lähteä “siniselle valtamerelle” Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirjan (Blue Ocean Strategy, 2004) nimen mukaisesti. Sinisellä valtamerellä he tarkoittavat asiakkaiden tarpeita, joita ei ole vielä löydetty. Sinisen valtameren strategialla yritys pyrkii siis siirtymään alueelle, jolla ei ole kilpailua ja luomaan kokonaan uutta kysyntää. Samoin halutaan luopua kustannusjohtajuuden ja laadun tavoittelun vastakkainasettelusta: yritys pyrkii sekä korkeaan laatuun että kustannusjohtajuuteen.

Markkinoiden luominen siirtää strategian näkökulman  nykyhetkestä tulevaisuuteen. Gary Hamelin ja C. K. Prahaladin mukaan kilpailuedun lähde on yritysjohdon luomissa strategisissa visioissa ja päämäärissä. Kunnianhimoisten tavoitteiden avulla esimerkiksi japanilaiset yritykset nousivat vahvoiksi eri toimialoilla. Japanilaisyritykset tähtäsivät alansa johtajaksi, eivätkä keskittyneet kilpailija-analyysiin perustuvaan asemoitumiseen.

Uuden luomiseen keskittyvä strategia on usein yhteydessä teknologian kehitykseen. Teknologinen murros tapahtuu usein kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa uusi, vielä kehittelyvaiheessa oleva teknologia pyrkii syrjäyttämään vanhan. Kun vanha teknologia on syrjäytynyt, alkaa kamppailu uuden teknologian standardeista. Standardin syntymisen jälkeen teknologia kehittyy pienin askelein, kunnes tapahtuu seuraava teknologinen murros.

Katso myös: Porterin liiketoimintastrategiamalli | Toimintaympäristö ja Porterin viisi voimaa | Rakenne seuraa strategiaa | Resurssilähtöiset mallit

5 responses so far

Resurssilähtöiset mallit

Hel 18 2009 Published by under johtaminen

Resurssilähtöiset näkökulmat perustuvat yrityksen sisäisiin vahvuuksiin. Nämä teoriat korostavat yrityksen resurssien merkitystä kilpailuedun luomisessa. Resurssit voivat olla:

  • taloudellisia
  • fyysisiä
  • inhimillisiä
  • organisatorisia

Resurssi on strateginen, jos se on:

  • arvokas kilpailun ja markkinoiden näkökulmasta
  • harvinainen
  • kallis ja vaikea jäljitellä
  • vaikea korvata

Kilpailuetua luova resurssi on usein pitkän kehityksen tulos. Esimerkiksi yrityksen imagon tai brändin rakentaminen on voinut viedä vuosikymmeniä, minkä vuoksi kilpailijoiden ei ole helppoa luoda nopeasti kilpailevaa brändiä. Usein resurssien merkitys liittyy sisäisten tekijöiden ja kilpailedun välisen yhteyden monimutkaisuuteen: jos ulkoa päin on vaikea selvittää resurssien ja kilpailedun välisen yhteyden luonnetta, on kyseessä erityisen tärkeä vahvuus.

Resurssien kehittäminen vaatii jatkuvaa oppimista. Tietämyksen jalostaminen ja uuden tiedon luominen on  tärkeä kilpailuedun luomisen lähde. Aihepiiriä sivuaa ajatus hiljaisesta ja täsmällisestä tiedosta. Täsmällinen tieto on kirjattu muistioihin ja tietokantoihin. Hiljainen tieto on kokemusta ja “sormenpäätuntumaa”, jota on vaikea siirtää kirjalliseen (eli “koodattuun”) muotoon. Yrityksen haasteena on tiedon eri lajien yhdisteleminen dynaamisesti: hiljainen tieto halutaan siirtää kirjalliseen muotoon, mikä helpottaa tiedon siirtämistä yrityksen muille työntekijöille.

Sosiaalisessa oppimisessa henkilöt tai ryhmät oppivat toisilta huomaamattaan. Esimerkki: mestarin ja oppipojan suhde.

Yhdistelemisessä kaksi osapuolta jakaa täsmällistä tietoa keskenään. Esimerkki: kaksi tuotekehitysspesialistia kertoo uusimmista kehitystrendeistä.

Sisäistäminen tarkoittaa täsmällisen tiedon sisäistämistä hiljaiseksi tiedoksi. Esimerkiksi vieraan kielen kieliopin sisäistäminen.

Ääneen ilmaisemisen avulla hiljainen tieto saadaan muunnettua täsmälliseksi tiedoksi. Esimerkiksi hyvien toimintatapojen kirjaaminen muistioihin.

No responses yet

“Rakenne seuraa strategiaa”

Hel 17 2009 Published by under johtaminen

Asemoitumismalleissa tilanneanalyysin pohjalta valittu strategia määrää yrityksen organisaatiorakenteen. Strategia vaatii tuekseen sopivan organisaatiorakenteen. Tämän ajattelutavan mukaan organisaatiorakenne toteuttaa yrityksen strategiaa.

Pääsykoekirjassa esitellään Raymond Milesin ja Charles Snow’n organisatorisen strategian malli. Tässä mallissa yritysrakenteet jaetaan mekanistiseen ja orgaaniseen organisaatioon.

Kustannusjohtajuuden strategiaksi valinneen yrityksen kannattaa usein valita mekanistinen organisaaatiorakenne. Mekanistiselle organisaatiolle tyypillisiä piirteitä ovat vakioidut toimenkuvat, selkeä työnjako, hierarkisuus, organisaatiossa viestintä tapahtuu pystysuunnassa, organisaation jäsenet ovat kuuliaisia organisaatiota kohtaan.

Erikoistumiseen ja innovaatioiden kehittämiseen keskittynyt yritys taas usein valitsee joustavamman orgaanisen rakenteen. Orgaanisessa organisaatiossa työntekijöillä on väljät toimenkuvat ja työnjako on avoin. Keinojen sijaan päämäärät ovat keskeisiä. Valtarakenteet perustuvat tietoon ja taitoihin. Viestintä organisaatiossa tapahtuu epämuodollisesti, horisontaalisissa suhteissa. Työntekijät sitoutuvat organisaation sijaan tehtävään tai tiettyyn projektiin.

Ilman selkeää strategiaa toimivat yritykset ovat usein myös rakenteeltaan sekavia ja ailahtelevia. Organisaatiorakenteessa näkyy yrityksen strategian jääminen välitilaan, josta myös Porter varoitti.

No responses yet

Toimintaympäristö ja Porterin viisi voimaa

Hel 16 2009 Published by under johtaminen

Strategian rakentaminen voi perustua yrityksen johtajien tietoiseen valintaan. Se voi perustua myös yrityksen toimintaympäristön tarkkaan analyysiin. Toimintaympäristö voidaan luokitella esimerkiksi poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen, teknologiseen, ekologiseen ja juridiseen ympäristöön.

Poliittista ympäristöä kuvaavat esimerkiksi vakaus, verotus ja kansainvälisen kaupan esteet. Taloudelliseen ympäristöön liittyvät mm. suhdannevaihtelut, korkotaso, inflaatio ja työttömyysaste. Sosiaalisesta ympäristöstä kertovat väestön rakenne, tulonjako, elämäntavat ja koulutustaso. Teknologisesta ympäristöstä kertoo valtion panostus tutkimukseen ja teknologiaan, keksintöjen tekeminen ja teknologioiden käyttöönotto. Ekologista ympäristöä edustavat ympäristölainsäädännön lisäksi esimerkiksi jätehuollon haasteet. Juridiseen toimintaympäristöön liittyvät esimerkiksi kilpailulainsäädäntö, työelämän säätely ja tuoteturvaan liittyvä lainsäädäntö.

Englanninkielisessä kauppatieteellisessä kirjallisuudessa käytetään toimintaympäristön osista muistisääntöä PESTLE: political, economical, social, technological, legal, ecological.

Yksittäisen toimialan analyysi voi perustua Porterin viiden voiman malliin. Viiden voiman avulla voidaan havaita markkina-aluuet, joilla kilpailulliset voimat ovat heikkoja tai kireitä. Porterin  viisi voimaa ovat:

  1. Toimittajat – toimittajien neuvotteluvoima
  2. Ostajat – ostajien neuvotteluvoima
  3. Mahdolliset alalle tulijat – uusien tulijoiden muodostama uhka
  4. Korvaavat tuotteet – korvaavien tuotteiden tai palveluiden uhka
  5. Toimialalla jo toimivat kilpailijat – kilpailu nykyisten yritysten välillä

Mallin mukaan sellaiset toimialat, joilla on vähän uhkia ja kilpailua, ovat houkuttelevia uutta liiketoimintaa suunnitteleville yrityksille.

No responses yet

« Newer posts Older posts »