Archive for the 'kansantaloustiede' category

Ympäristön odotuksiin sopeutuminen strategiana

Hel 23 2009 Published by under johtaminen, kansantaloustiede

Ympäristön odotukset ja normit vaikuttavat organisaatioihin useilla tavoilla. Yrityksen täytyy mukautua sääntöihin, koska se tarvitsee ulkopuolisia resursseja. Säännöt voivat olla esimerkiksi lakeja, joita pitää noudattaa. Vaikkapa tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö vaikuttaa yrityksien toimintaan. Myös yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja odotukset vaikuttavat yrityksien noudattamiin organisointitapoihin. Lopulta osa yhteiskunnassa vallitsevista ajattelutavoista on muodostunut “totuuksiksi”, joiden kyseenalaistaminen leimaa organisaation häiriköksi.

Yritykset ja muut organisaatiot haluavat usein kertoa ympäristölle soveliaisuudestaan erilaisin symbolein. Yrityksen nimi valitaan sellaiseksi, että se luo myönteisiä mielikuvia yrityksestä. Viime vuosina nimiä on muutettu naseviksi ja positiivisia mielikuvia herättäviksi. On pyritty eroon organisaation historiasta ja paikallisista perinteistä. Tilalle on otettu ajattomia ja globaaleja ajatuksia herättäviä nimiä. Esimerkiksi Helsingin Puhelinyhdistys on nykyään Elisa.

Ympäristön odotukset rajoittavat mahdollisia strategioita. Organisaation ei kannata aina erottautua liikaa muista yllättävän strategian avulla. Voi olla helpompaa esittäytyä rahoittajille ja sijoittajille ajan hengen mukaisena yrityksenä kuin siirtyä täysin uuteen toimintakulttuuriin. Varsinkin vasta perustettujen yritysten pitää usein tasapainoilla erottautumisen ja sopeutumisen välimaastossa.

Uusien yritysten on opittava toimialan kirjoittamattomat säännöt. Innovatiivisuus ja tehokkuus eivät pelkästään riitä. Vaikkpa kauppaketjujen on otettava huomioon kilpailijat, toimialajärjestöt, ammattiyhdistysliike, valtionhallinto ja media. Nämä kaikki voivat vaikuttaa yritykseen yhtä paljon kuin pelkät taloudelliset tekijät.

Pääsykoekirja nostaa esimerkiksi maailman suurimman kauppaketjun Wal-Martin, jonka piti mukauttaa strategiaansa tullessaan Saksan markkinoille. Suomesta vastaavan esimerkikin voisi nostaa Lidlistä.

Yritykset voivat vaikuttaa ympäristöönsä jonkin verran. Ne voivat esimerkiksi siirtyä ympäristöön, jossa yrityksen strategia on hyväksyttyä – tämän vuoksi monet teknologiayritykset toimivat Suomessa Oulussa tai Kalifornian Piilaaksossa. Suuret yritykset pyrkivät myös vaikuttamaan toimintaympäristöön aktiivisella toiminnalla. Usein entiset poliitikot toimivat suuryritysten palveluuksessa, esimerkiksi yhteiskuntasuhdejohtajina. Yritykset ja toimialajärjestöt pyrkivät näin vaikuttamaan ympäristön odotuksiin ja normeihin.

2 responses so far

Kansantaloustieteen käsitteistä

Lok 13 2008 Published by under kansantaloustiede

Taloustieteeseen — eli kansantaloustieteeseen — tutustuttaessa on omaksuttava joukko uusia ilmaisuja ja käsitteitä. Osaksi käsitteistö tuntuu helposti ymmärrettävältä, osaksi tämä selkeys on hämäävää: aina kansantaloustieteessä vakiintunut ilmaisu ei tarkoitakaan sitä, mitä aihepiiriin ensi kertaa perehtyvä odottaisi.

Pääsykokeisiin valmentautuvan onkin syytä ensimmäisellä lukukierroksellaan perehtyä varsinkin tähän tavallisesta poikkeavaan sanastoon.  Ahkeran ylioppilaan kannattaa siksi muistaa, että kirjan Taloustiede lopussa, sivuilla 221-236, on laaja sanasto. Siihen kannattaa palata yhä uudestaan. Usein kirjaa lukiessa hankalalta tuntuvat ajatuskulut selkiävät, kun muistaa tarkistaa mitä kansantaloustieteellisissä teksteissä vaikkapa pääomalla oikeastaan tarkoitetaankaan.

Kansantaloustieteen lähtökohtana on ajatus siitä, että kaiken taloudellisen toiminnan tarkoituksena on ihmisten tarpeiden tyydyttäminen. Tarpeet voivat olla biologisia tai sosiaalisia, eikä näitä ole aina helppo erottaa. Ihmiset tarvitsevat esimerkiksi ruokaa selvitäkseen hengissä. Suomen ilmastossa myös lämmin vaatetus on välttämätöntä. Nämä ovat ilmeisen biologisesti määrittyneitä tarpeita. Sen sijaan se, minkälaisia vaatteita ostamme ja minkälaista ruokaa haluamme syödä on pikemminkin yhteiskunnallisesti määrittynyttä.

Ihmiset tyydyttävät tarpeitaan kuluttamalla hyödykkeitä.  Osa hyödykkeistä on ilmaisia ja niitä on rajattomasti saatavilla. Kuitenkin suurin osa hyödykkeistä on vain rajallisesti saatavilla ja niiden kuluttamisesta pitää maksaa. Näitä ihmisten tuottamia hyödykkeitä kutsutaan tuotteiksi. Tuotteet voivat olla aineellisia tavaroita tai aineettomia palveluita.

Ihmiset kuluttavat koko ajan enemmän ja enemmän hyödykkeitä. Koko ajan kehitetään uusia hyödykkeitä, joita ihmiset haluavat kuluttaa. Näyttääkin siltä, ettei ihmisten tarpeilla ole rajaa. Ihmiset haluavat kaikesta päätellen kuluttaa yhä enemmän ja enemmän hyödykkeitä.

Kuitenkin ihmisten käytössä olevat varat ovat niukkoja. On pakko valita, mihin varansa haluaa käyttää. Osa ihmisistä kuluttaa rahansa etelänmatkoihin, toiset asumismukavuuteen tai ruokaan.

Niukkuus, tarpeet ja hyödykkeet ovat taloustieteen peruskäsitteistöä. Nämä käsitteet on syytä sisäistää heti luku-urakkaan ryhtyessä. Erityisesti on syytä oivaltaa, että hyödykkeellä ei ole mitään tekemistä hyödyllisyyden kanssa. Tarpeet eivät myöskään ole välttämättä lainkaan tarpeellisia.

7 responses so far