Laskentatoimi jaetaan usein kahteen eri näkökulmaan:

• rahoituksen laskentatoimi
• johdon laskentatoimi

Rahoituksen laskentatoimea ohjaavat ohjeet, suositukset ja lainsäädäntö. Se tuottaa informaatiota yritysken ulkopuolisille sidosryhmille.

Johdon laskentatoimi avustaa yritysken johtoa päätöksenteossa. Johdon laskentatoimi on relevantin tiedon tunnistamista, luomista, esittelyä, tulkintaa ja käyttöä yrityksessä.

Kustannuslaskenta puolestaan mittaa ja raportoi tietoa yrityksen resurssien hankinnasta ja käytöstä. Se tuottaa tietoa sekä rahoittajan että johdon laskentatoimen tarpeita varten.

Yritykset voivat jossakin määrin ohjailla tilinpäätöksessä esitettävää tulosta. Tämä onnistuu vaikuttamalla jaksotuseriin.

Mitä enemmän tuloslaskelman nettotulos poikkeaa nettokassavirrasta, sitä enemmän tulosta on voitu ohjailta. Mitä lähempänä nettotulos on nettokassavirtaa, sitä pienempiä jaksotuserät ovat. Silloin myös tuloksen ohjailu on ollut vähäisempää.

Tuloksen laatua voidaan kuvata tilinpäätökseen sisältyvien jaksotuserien määrällä. Koska poikkeama voi olla kumpaan suuntaan tahansa, kannattaa jaksotuserät huomioida itseisarvonsa suuruisena. Lopuksi luku suhteutetaan taseen loppusummaan, minkä avulla yritysten kokoerot saadaan huomioiduksi.

                  | nettotulos ennen väh.osuutta - liiketoiminnan nettokassavirta |
tuloksen   = --------------------------------------------------------------------------- * 100
laatu                                   Taseen loppusumma

Mitä pienempi luku kaavalla saadaan, sitä parempi tuloksen laatu on.

Maksuvalmiutta taseen lukujen perusteella kuvaavat quick ratio ja current ratio kuvaavat yrityksen tilannetta tilinpäätöshetkellä. Ne eivät siten paljasta, minkälainen tilanne oli esimerkiksi tilikauden puolivälissä.

Tuloslaskelman luvut eivät sellaisenaan sovellu kovin hyvin yrityksen tilanteen kuvaamiseen. Suoriteperusteen ja meno tulon kohdalle -periaatteen vuoksi tuloslaskelman tuotot ja kulut eivät vastaa niihin liittyviä kassavirtoja. Tämä johtuu siitä, että kaikki tilinpäätöksen tuotot ja kulut eivät ole vielä realisoituneet kassavirroiksi.

Kassavirtalaskelmassa korjataan tuloslaskelman lukuja siten, että niistä eliminoidaan laadintaperiaatteista johtuvien jaksotuserien vaikutus. Jaksotuserät koostuvat poistoista, arvonalentumisista ja liikepääomaerien nettomuutoksista. Poistot ja arvonalentumisethan eivät saa aikaan maksuja yrityksen kassasta. Liikepääomaerät taas ovat taseen lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin kuuluvia eriä, kuten myyntisaamiset ja ostovelat.

Kassavirtalaskelmaa tulkittaessa on otettava huomioon, että kassavirta riippuu osaksi yrityksen pääomarakenteesta. Lisäksi se on absoluuttinen euromääräinen luku, minkä vuoksi yrityksen koko on otettava huomioon verrattaessa eri yritysten kassavirtoja. Kokoa voidaan kuvata useilla eri tunnusluvuilla, kuten liikevaihdolla, taseen loppusummalla tai oman pääoman kirja-arvolla.

Yrityksen on kyettävä suoriutumaan jatkuvasti erääntyvistä maksuista kuten palkoista, veroista, koroista, lainojen lyhennyksistä ja ostoista.

Maksuvalmiutta kuvataan taseen perusteella lasketuilla tunnusluvuilla. Näitä ovat quick ratio ja current ratio.

              Kassa ja markkina-arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset
quick ratio = -------------------------------------------------------------
                               Lyhytaikaiset velat yhteensä

                                Lyhytaikaiset varat yhteensä
current ratio = -------------------------------------------------------------
                               Lyhytaikaiset velat yhteensä

Lyhytaikaisilla veloilla tarkoitetaan velkoja, jotka erääntyvät alle vuoden kuluessa.

Quick ration osalta tyydyttävä arvo on välillä 0,50 – 1,00. Current ration osalta tyydyttäviä arvoja ovat 1,00 – 2,00.

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen logiikan mukaan tuloslaskelman voitto kirjataan taseessa oman pääoman lisäykseksi. Tappiot taas vähentävät omaa pääomaa. Tappioita voidaan vähentää sitä enemmän, mitä enemmän yrityksen taseessa on omaa pääomaa.

Kun osakeyhtiössä oman pääoman määrä on laskenut alle puoleen sijoitetusta osakepääomasta, on osakeyhtiölain mukaan kutsuttava koolle yhtiökokous. Yhtiökokouksen on päätettävä toimenpiteistä, joiden avulla yrityksen taloudellinen asema tervehdytetään.

Yrityken vakavaraisuutta ja tappionsietokykyä mitataan pääomarakennetta kuvaavilla tunnusluvuilla. Yleisesti käytössä olevia tunnuslukuja ovat esimerkiksi omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.

                               Oma pääoma
Omavaraisuusaste = --------------------------------- * 100
                             Taseen koko pääoma

                                Vieras pääoma
Suhteellinen         = --------------------------------- * 100
velkaantuneisuus                  Liikevaihto

Omavaraisuusaste laskee oman pääoman osuuden koko pääomasta. Mitä velkaantuneempi yritys on, sitä alhaisempi omavaraisuusaste on.

Suomessa tyydyttävänä omavaraisuusasteena pidetään arvoa väliltä 20 % – 40 %. Mikäli omavaraisuus jää alle 20 %, pidetään vakavaraisuutta heikkona. Yli 40 % luku kertoo hyvästä vakavaraisuudesta.

Suhteellinen velkaantuneisuus vertaa velkojen määrää toiminnan volyymiä kuvaavaan liikevaihtoon. Tyydyttävänä pidetään arvoja väliltä 40 % – 80 %. Tämäkin arvo on vain suuntaa antava. Joka tapauksessa yli 100 % suhteellinen velkaantuneisuus on huolestuttavaa.

Velkarahoitus ei sinällään ole onglema yritykselle. Se kuitenkin risää oman pääoman sijoittajien kannalta riskiä. Tätä kutsutaan vieraan pääoman vipuvaikutukseksi. Vipuvaikutuksen vuoksi velkarahan käyttö kasvattaa oman pääoman tuottoa hyvinä vuosina. Huonoina vuosina vipuvaikutus vähentää oman pääoman tuottoa. Yrityksen velkaantuminen lisää siis tuoton vaihtelua ja riskiä.