Kasvu  ja kannattavuus ovat yrityksen keskeiset tavoitteet. Kannattavuus on perusta yritystoiminnan jatkuvuudelle ja arvon muodostumiselle. Lisäarvomallin mukaan oman pääoman arvo on sitä suurempi, mitä suurempia ja mitä pidempään jatkuvia jäännöstuottoja yritys kykenee tulevaisuudessa saamaan aikaan.

Yrityksen kannattavuus edellyttää, että toiminan tuottamat tulot ovat suurempia kuin menot. Yrityksen menot syntyvät kuitenkin ennen tuloja, minkä vuoksi yrityksen kannattavuus voidaan lopullisesti selvittää vasta, kun yritystoiminta on päättynyt.

Kun kaikki yrityksen tulot ja menot on saatu selville, kannattavuutta voidaan mitata totaalikauden sisäisen korkokannan avulla. Totaalikauden sisäinen korkokanta (i) on korko, jolla diskontattuna yrityksen kaikkien tulojen ja menojen nykyarvosummat ovat yhtä suuret.

Jos sisäinen korkokanta on sijoittajien tuottovaatimusta suurempi, on sijoitus yritykseen ollut kannattavaa. Jos totaalikauden sisäinen korkokanta on pienempi kuin tuottovaatimus, olisi rahoittajien kannattanut sijoittaa pääoma johonkin muuhun sijoituskohteeseen.

Totaalikauden sisäinen korkokanta voidaan selvittäää vasta yrityksen toiminnan päätyttyä. Käytännössä tietoa tarvitaan jo yrityksen toimiessa. Tilikauden kannattavuutta mitataan tunnusluvuilla, jotka kuvaavat pääoman tuottoasteita (-prosentteja).

Pääoman tuottoasteet erotellaan sen mukaan, kuinka laajasti rahoittajat otetaan laskuissa huomioon.

                                Tulos (ennen vähemmistöosuutta)+korkokulut* (1-verokanta)
Koko pääoman tuottoaste =    ----------------------------------------------------------------   * 100
                                        Taseen koko pääoma tilikauden alussa

                                             Tulos (ennen vähemmistöosuutta)
Oman pääoman tuottoaste =    ----------------------------------------------------------------   * 100
                                        Taseen oma pääoma tilikauden alussa

Yrityksen kannattavuudesta saadaan lisää tietoa, kun koko pääoman tuotto puretaan komponenteiksi.

                                Tulos (ennen vähemmistöosuutta)+korkokulut* (1-verokanta)
Koko pääoman tuottoaste =    ----------------------------------------------------------------   * 100
                                        Liikevaihto

                                             Liikevaihto
                                     *  -----------------------------------------
                                        Taseen oma pääoma tilikauden alussa

Ensimmäinen komponentti kuvaa myynnin ansaintavoimaa. Jälkimmäinen komponentti taas esittää pääoman kiertonopeutta.

Monet yritykset asettavat erilaisia kasvua ja yrityskokoa koskevia tavoitteita toiminnalleen. Yritykset kilpailevat markkinaosuuksista, koska suuri markkinaosuus parantaa kilpailuasemaa. Kilpailuaseman paraneminen turvaa yrityksen tulevaisuutta ja jatkuvuutta. Yrityksen koko ja kasvu kertovat siis yrityksen menestyksestä. Kuitenkaan ei ole yhtä yksittäistä, yleisesti hyväksyttyä indikaattoria, jonka avulla kokoa voitaisiin mitata.

Yrityksen kokoa mitataan esimerkiksi liikevaihdon tai taseen loppusumman avulla. Liikevaihto kuvaa toiminnan volyymiä, taseen loppusumma paljastaa toimintaan sitoutuneen pääoman määrän. Yrityskokoa voidaan kuvata myös henkilöstön määrällä. Pörssiyhtiöiden kokoa taas mitataan usein oman pääoman markkinaarvon avulla. Eri indikaattorit antavat luonnollisesti erilaisen kuvan yrityksen koosta.

Yrityksen tai minkä tahansa muun omaisuuden arvo muodostuu siihen liittyvien tulevaisuudessa odotettavien tuottojen perusteella. Tulevaisuuden (netto)tuotot diskontataan tarkasteluhetkeen.

Arvonmääritysteorian mukaan yrityksen osakkeen arvo muodostuu tulevien osinkojen nykyarvona. Osinkotulot diskontataaan sijoittajan tuottovaatimuksella (r).

Mikäli yritys noudattaa vuodesta toiseen tasaista osinkopolitiikkaa (osingot ovat yhtä suuret), saadaan osakkeen arvo arvonmääritysteorian mukaan kaavalla:

p=D/r

D=osinko, r=tuottovaatimus

Esimerkiksi Finnairin osinko vuosina 2002-2006 oli keskimäärin 0,14 euroa. Jos osingonmaksun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa samansuuruisena, ja sijoittajan tuottavaatimukseksi oletetaan 10 %, saadaan osakkeen arvoksi 0,14 e / 0,10 = 1,4 euroa. Osakkeen kurssi oli kuitenkin 2006 lähes kahdeksankertainen tuohon arvoon nähden. Ero voidaan selittää sillä, että sijoitajat arvelivat yrityksen tuottojen paranevan tulevaisuudessa. Vaihtoehtoisesti osake saattoi olla markkinoilla yliarvostettu.

Lisäarvomallin mukaan yrityksen oman pääoman arvo (V) lasketaan oman pääoman tasearvon ja tulevaisuudessa odotettavissa olevien jäännöstuottojen tarkasteluajankohtaan diskontattujen nykyarvojen summana.

P/B eli Price-to-Book -suhde lasketaan jakamalla yrityksen osakkeiden markkina-arvo yrityksen oman pääoman tasearvolla. Esimerkiksi Finnairin markkinahinta vuoden 2006 lopussa oli 1099,58 miljoonaa euroa. Samaan aikaan tasearvo oli 601,50 miljoonaa euroa. Tällöin P/B-luvuksi saadaan 1099,58/601,50 = 1,83.

Yrityksen julkistaman tilinpäätöksen tiedoilla on kaksi tärkeää roolia yrityksen sidosryhmien kannalta.

• taloudenpitonäkökulma (stewardship focus)
• investointinäkökulma (investment focus)

Taloudenpitonäkökulman mukaan tilinpäätöstietojen on vakuutettava yrityksen oman ja vieraan pääoman rahjoittajat siitä, että yrityksen johto on huolehtinut asianmukaisesti yrityksen käyttöön uskotuista varoista. Taloudenpitonäkökulma tarkastelee menneisyyttä – huomion kohteena on päättynyt tilikausi.

Investointinäkökulman mukaan tilinpäätös antaa tietoa rahoittajien sijoituspäätöksiä varten. Nykyään tilinpäätöksen keskeisenä piirteenä pidetään tilinpäätöksen hyödyllisyyttä sijoittajien päätöksenteon kannalta (decision usefulness). Tilinpäätöksen opn tarjottava tietoa, jonka pohjalta sijoittajat voivat arvioida yrityksen arvon. Investointinäkökulma kiinnittää huomionsa tulevaisuuteen – tilinpäätös sisältää myös tulevaisuuden odotouksia koskevaa tietoa.

Tuloslaskelma esittää tilikauden voiton tai tappion. Voitto lisää omaa pääomaa, tappio taas vähentää omaa pääomaa. Tuloslaskelmalle on kaksi vaihtoehtoa:

• kululajikohtainen tuloslaskelma
• toimintokohtainen tuloslaskelma

Rahoituslaskelma kertoo varojenhankinnasta ja varojen käytöstä. Sen laatimista edellytettään osakeyhtiöiltä ja osuuskunnilta. Pienimmät yhtiöt ja osuuskunnat on vapautettu velvollisuudesta.

Rahoituslaskelma kuvaa yrityksen tulleita ja siitä lähteneitä rahavirtoja. Rahoituslaskelman perusteella voidaan analysoida yrityksen taloudellista tilannetta ja voimaa esimerkiksi kilpailijana, toimittajana tai asiakkaana.

Liitetiedot varmistavat, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kirjanpitoasetus määrää liitetietojen antamisesta. Pienten kirjanpitovelvollisten osalta on säädetty helpotuksia asetuksen määräyksistä.

Pienimpiä kirjanpitovelvollisia lukuunottamatta on kirjanpitovelvollisten laadittava toimintakertomus. Toimintakertomus ei ole osa tilinpäätöstä.

Toimintakertomus esittää yrityksen olennaiset tapahtumat, tulevaisuuden odotukset, tietoja riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Lisäksi yritysjohto arvioi toimintakertomuksessa yrityksen taloudellista tilaa, tulosta, henkilöstöä ja ympäristövaikutuksia.

Tilintarkastuslaki antaa määräyksiä tilintarkastuksesta. Tilintarkastus kohdistuu kirjanpitoon, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja yrityksen hallintoon. Tilintarkastuskertomus seuraa vakiintunutta muotoa, ja pienetkin poikkeamat vakiintuneista sanamuodoista ovat yleensä viitteitä yrityksen ongelmista.