Pääsykoekirjassa esitellään kolme investointilaskelmien menetelmää:

1. takaisinmaksuajan menetelmä
2. nettonykyarvomenetelmä
3. sisäisen korkokannan menetelmä

Takaisinmaksuajan menetelmässä verrataan investoinnin hankintamenon ja investoinnin tuottamien nettotuottojen suhdetta. Takaisinmaksuaika on aika, jonka kuluessa kertyy perusinvestoinnin verran nettotuottoja.

Menetelmä on yleisesti käytössä, koska se on erittäin yksinkertainen. Takaisinmaksuajan menetelmä ei kuitenkaan ota huomioon korkokantaa (ja siten inflaatiota). Menetelmässä kiinnostus kohdistuu ensimmäisten vuosien tuottoihin, mikä kuitenkin vähentää korko-ongelman vaikutusta.

Toinen ongelma menetelmässä muodostuu siitä, että takaisinmaksuajan jälkeisillä tuotoilla ei ole merkitystä. Parhaaksi investoinniksi katsotaan investointivaihtoehto, jonka takaisinmaksuaika on lyhin. Menetelmässä ei olla kiinnostuttu siitä, paljonko investointi tuottaa sen jälkeen, kun investointiin kulutetut varat on saatu takaisin.

Nettonykyarvomenetelmässä eri vuosina tehtävät rahasuoritukset diskontataan investointihetkeen. Juoksevat tulot ja menot diskontataan investointihetkeen. Nämä lasketaan yhteen. Lopuksi summaan lisätään niinikään diskontattu mahdollinen jäännösarvo. Kun summasta vähennetään investoinnin hankintameno, muodostuu investoinnin nettonykyarvo.

Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattattava. Jos vertaillaan eri investointivaihtoehtoja, kannattavimmaksi tulee investointi, jonka nettonykyarvo on suurin.

Nettonykyarvomenetelmässä on kiinnitettävä erityistä huomiota diskonttauksessa käytettävään laskentakorkoon. Korossa on huomioitava riskittömän sijoituksen tuoton lisäksi investoinnin riskisyys.

Sisäisen korkokannan menetelmässä selvitetään laskentakorko, jota käyttämällä investoinnin nettonykyarvo olisi nolla. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakorkokanta (eli tuottovaatimus), on investointi kannattava.  Useita investointeja verrattaessa investoinnit asetetaan paremmuusjärjestykseen sisäisen korkokannan ja laskentakoron erotuksen perusteella.

Kustannus tarkoittaa tuotannontekijän rahamääräistä käyttöä. Kustannuslaskenta selvittää valmistettavan tuotteen tai palvelun kustannukset, jotka toimivat pohjana yrityksen päätöksenteossa. Kustannukset vaikuttavat esimerkiksi hinnoitteluun.

Laskentakohde on elementti, jonka kustannukset halutaan selvittää. Laskentakohteita voivat olla esimerkiksi tuote, palvelu, projekti, asiakas, toiminto tai yrityksen osasto.

Kustannustekijä tarkoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat laskentakohteen kokonaiskustannuksiin tietyllä aikavälillä. Kustannustekijöitä ovat esimerkiksi kehitysprojektien lukumäärä, työtunnit kehitysprojektissa, valmistettujen tuotteiden määrä, käytettyjen raaka-aineiden määrä, mainosten määrä ja ajokilometrit.

Kun laskentakohteet on valittu, on kustannuslaskennan tehtävä seuraavaksi selvittää kustannukset, rekisteröidä ja kohdistaa ne laskentakohteille. Laskentakohteen kustannukset saadaan selville aiheuttamisperiaatteen avulla.

Välittömiksi kustannuksiksi kutsutaan kustannuksia, jotka voidaan kustannustehokkaasti kohdistaa jollekin laskentakohteelle. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi yhden tuotteen valmistamiseen tarvittavien raaka-aine-erän kustannus. Jos kustannuksia ei voida kustannustehokkaasti kohdistaa tuotteelle, on kyseessä välillinen kustannus.

Esimerkiksi myytävän koneen toimittaminen asiakkaalle on välitön kustannus. Toimituskulut voidaan helposti selvittää. Toisaalta koneen mukaan liitetyn laskun tulostamiseen käytetyn paperin kustannus taas on pieni ja sen suuruutta ei voi taloudellisesti tehokkaalla tavalla selvittää. Siksi kyseessä on välillinen kustannus.

Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia, joiden suuuruus ei riipu yrityksen toiminta-asteesta. Yritysjohdolle on maksettava palkkaa ja toimitiloista on maksettava vuokraa, vaikka yrityksen toiminta-aste olisi matala.

Muuttuvat kustannukset ovat kustannuksia, joiden suuruus riippuu tuotantomäärästä. Esimerkiksi raaka-aineiden määrä riippuu tuotantomäärästä.

Lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna kaikki kustannukset ovat kiinteitä.  Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna kiinteistä kustannuksista tulee muuttuvia kustannuksia: palkat ja vuokrat nousevat, sopimukset voidaan sanoa irti.

Puolimuuttuvia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat kiinteitä tuotantomäärän ollessa nolla. Sen jälkeen puolimuuttuvat kustannukset kasvavat suhteessa tuotantomäärään.

Jos pääsykoekirjat eivät vie kaikkea energiaasi jo nyt, suosittelen lämpimästi tutustumaan Jaakko Mäki-Petäjän kirjaan Kunnian kevät. Näin menestyt pääsykokeissa (Tammi). Kirja ei ole suunnattu erityisesti kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin lukeville, vaan siitä on hyötyä mihin tahansa pääsykokeisiin valmistautuville.

Mäki-Petäjä kirjoittaa kirjassa esimerkiksi motivaation tärkeydestä pääsykokeisiin lukemisessa:

Ne, joilla on suurin motivaatio päästä kouluun, valmistautuvat pääsykokeeseen aivan eri tavalla kuin ne, jotka ovat liikkeellä vain katselu- ja kokeilumielellä. Kouluun pääsevät lähes poikkeuksetta ne, joiden motivaatio on suurin.

Motivaatio vaikuttaa selvästi esimerkiksi työtehoon. Jos motivaatio on korkea, on lukeminenkin mukavaa ja otat tiedon omaksumisen haasteena. Jos et ole erityisen motivoitunut lukemaan kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin, keksit helposti paljon muutakin tekemistä kuin vaikkapa talousmatematiikan perusteisiin tutustumisen.

Motivaation lisäksi tarvitaan sitkeyttä ja itsekuria. Motivoitunut pääsykokeisiin lukija ei anna vastoinkäymisten lannistaa lukuprojektissa. Kesän koittaessa on aivan liian helppoa lähteä ottamaan aurinkoa uimarannalle, vaikka pitäisi lukea. Tuntemalla omat heikot hetkesi voit varautua vastoinkäymisten kohtaamiseen. Jos tiedät esimerkiksi, että kännykät ja tekstiviestit häiritsevät keskittymistäsi luku-urakkaan, voit jättää kännykän kotiin ja lähteä lukemaan kirjastoon.

Mäki-Petäjän kirjasta löydät paljon käytännön neuvoja pääsykokeisiin valmistumista varten. Tutustu kirjaan vielä nyt, kun sinulla on aikaa!