Lukion opit ja yliopisto-opinnot

Opiskelu korkeakoulussa tai yliopistossa eroaa suuresti lukion käymisestä. Asiat ovat suurelta osalta uusia, ja pian tuore opiskelija muistelee kaiholla lukion pieniä koealueita. Satojen sivujen englanninkieliset tenttikirjat ovat kauppatieteiden ylioppilaan peruslukemistoa aivan ensimmäisestä lukukaudesta ja periodista alkaen. Esimerkiksi markkinoinnin ja kansantaloustieteen sanastossa voi olla paikkaamista laudaturinkin ylioppilaalle.

Hyvä englannintaito onkin nykyään perusedellytys yliopisto-opinnoille. Joissakin liiketaloustieteellisissä yliopistoissa eräiden aineiden opetuskin on ainakin osaksi englanninkielistä. Suomessa lukionsa käyneelle nuorelle tämä ei varmaankaan ole ylittämätön ongelma. Kaikki ovat varmasti osanneet varautua siihen, että nykymaailmassa sujuva englannintaito on lähes itsestäänselvä edellytys yhtä hyvin työelämässä kuin opinnoissakin.

Huomattavasti suurempi yllätys monelle ylioppilaalle voi olla se, että englannintaito on vain alku. Sillä ei päästä kovin pitkälle. Englanniksi voi kyllä aina ostaa, mutta myyjän on syytä osata asiakkaan kieltä!

Tämä näkyy myös kauppatieteiden tutkintorakenteessa. Opiskelijoiden edellytetään kykenevän kirjoittamaan ja puhumaan sujuvasti kahta vierasta kieltä, ja lisäksi toista kotimaista kieltä. Ne, jotka lukiovuosina jättivät ruotsintunnit vaille niille kuuluvaa huomiota ajatellen, ettei nykymaailmassa — ainakaan bisnestä tehdessä — ruotsia tarvita. He olivat väärässä. Ruotsin, saksan ja venäjän hallitseminen on keskeisen tärkeää nykyekonomin koulutuksessa. Jotkut opiskelevat harvinaisempiakin kieliä, kuten espanjaa, portugalia tai japania. Mahdollisuudet kielistä kiinnostuneelle opiskelijalle ovat lähes rajattomat.

Huomattavasti paremmin tunnetaan matematiikan tärkeys liiketaloustieteen opintojen kannalta. Monet selvittävät pääsykokeen kuitenkin avaamattakaan matematiikan kirjoja. Matematiikkaan kohdistuva kammo kostautuu kuitenkin pian opintojen alussa, jolloin uudet opiskelijat saavat perehtyä esimerkiksi matriisilaskuihin ja derivaatan taloustieteellisiin sovellutuksiin.

Matematiikka ja vieraat kielet ovatkin ne keskeiset lukion aineet, joihin ekonomin tutkinnosta haaveilevan lukiolaisen kannattaa panostaa. Jos nämä eivät kiinnostaneet kouluaikana, ne toivottavasti alkavat kiinnostaa pian opintojen alettua. Jos olet vielä lukiossa ja aiot pyrkiä kauppikseen vasta parin vuoden kuluttua, kannattaa muistaa, että löydät vielä edestäsi sen, minkä luulit jättäneesi jo taakse. Jos et vielä pääsykokeissa, niin viimeistään ensimmäisen vuoden kylterinä.

One Response to “Lukion opit ja yliopisto-opinnot”

  1. Tämänkaltaisia sivustoja tarvittaisiin lisää, good work!

Vastaa