«
»

Markkinoinnin perusprosessit

Palataan hetkeksi johtamisesta markkinoinnin pariin. Markkinoinnin tehtävät onkin jo käsitelty; nyt on aika siirtyä pääsykoekirjassa eteenpäin.

Strategisen markkinoinnin perusteet -kirjan toinen luku käsittelee markkinoinnin perusprosesseja. Prosessilla tarkoitetaan samanaikaisia tai perättäisiä toimintoja, jotka tähtäävät tietyn tuloksen aikaansaamiseen.

Markkinoinin perusprosesseilla kirjassa tarkoitetaan neljää prosessia:

  1. vaihdanta- ja kommunikaatioprosessit
  2. koordinaatioprosessit
  3. sopeutusprosessit
  4. asiakas- ja markkinatietoprosessit

Vaihdanta ja kommunikaatio ovat laajoja käsitteitä. Liiketoiminnassa tapahtuu monenlaista vaihdantaa, sillä tavaroiden, palveluiden ja rahan lisäksi vaihdetaan myös tietoa, teknologiaa, merkityksiä ja elämyksiä. Vaihdantaan kuuluu aina sekä konkreettinen että abstrakti osa. Konkreettisella vaihdannalla tarkoitetaan tässä esimerkiksi sanojen tai eleiden vaihtamista, abstraktilla vaihdannalla tulkintaa ja merkityksenantoa. Markkinointi onkin vaihdannan tiedettä ja taidetta.

Markkinoinin keskeinen tavoite on saada aikaan kaupankäyntiä. Tässä keskeistä on, kuinka myyjä kykenee tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa osaamisensa avulla. Asiakasta on autettava saavuttamaan tavoitteensa ja ratkaisemaan ongelmansa. Mahdollinen tuleva asiakas on kyettävä vakuuttamaan tarjotun tuotteen laadusta ja kilpailukyvystä. Asiakkaalle tuotettavalla arvolla on siis kaksi ulottuvuutta: toiminnallinen ulottuvuus ja kognitiivinen ulottuvuus. Molempia on ymmärrettävä ja johdettava kohti haluttuja tavoitteita.

Arvoajurillla tarkoitetaan asiakkaalle arvoa tuottavien prosessien erityisen tehokkaasti arvoa tuottavia osia. Arvoajurit on selvitettävä tarkoin, kun kehitetään yrityksen tarjoomaa. Lähes mikä tahansa vaihdannan kohde voi olla arvoajuri: palvelu, tieto tai myös pelkkä referenssi. Markkinoijan pitäisikin tuntea asiakkaan arvontuotantoprosessi.

Perinteisesti vaihdannan kohde on jaettu tuotteisiin ja palveluihin. Tämä ei vastaa enää nykytodellisuutta. Tuote- ja palvelu yhdistetään usein toisiinsa. Tarjooma sisältää usein molempia elementtejä. Esimerkiksi auton kanssa asiakas voi saada palvelupaketin, johon kuuluu rahoitus, huolto ja vakuutukset. Tämä tekee toisinaan  tarjooman ydinelementin tunnistamisen vaikeaksi.

Kommunikaatio puolestaan on mekanismi, joka rakentaa toimijoiden käsityksiä itsestään ja ympäristöstä. Siihen kuuluu yhtä hyvin konkreettista sanojen vaihdantaa kuin subjektiivista merkitysten vaihdantaa. Kommunikaatio voidaankin käsittää merkitysten vaihtamiseksi.

Perinteisesti markkinointi on käsitetty yrityksen tarjoomasta tiedottamiseksi ja valistamiseksi. Nykyään viestinnän määrä on kuitenkin niin valtava, että yksittäisen yrityksen viestintä helposti hukkuu kommunikaatiohälyyn. Ihmiset eivät kykene vastaanottamaan kaikkia viestejä.

Integroitu markkinointiviestintä (IMC) tarkoittaa toisiaan tukevien viestintäratkaisujen hakemista eri medioissa. Näin pyritään mahdollisimman suureen kustannustehokkuuteen. Käytännössä tämä on kuitenkin vaikeaa – toisaalta myös kustannustehokkuuden mittaaminen on vaikeaa. Markkinoinnin lisäksi tämä aiheuttaa usein laskentaorientoituneen johdon tuskastumista.

Tämä artikkeli julkaistiin 22.01.09 kello 6:00, ja se kuuluu luokkaan markkinointi. Voit seurata artikkeliin kirjoitettuja kommentteja RSS 2.0 -syötteen avulla. Voit myös kommentoida tai asettaa paluulinkin omalta sivustoltasi.

6 Responses to “Markkinoinnin perusprosessit”

  1. Hei!
    Eikös pääsykokeessa markkinoinninkin osuudessa vaadita aika nippeli nappeli tietämystä kysymyksissä? Joten kuinka lukiessa kannattaisi huomioida kaikkein “tärkeimmät” tiedot?

  2. Kun ymmärtää pääasiat ja tärkeimmän sisällön, jää riittävästi yksityiskohtiakin mieleen.

    Viime kesänä markkinoinnin osuutta pidettiin yleisesti aika vaikeana. Mutta kaikkeahan ei kokeessa tarvitse osata, varsinkaan jos ei ota turhilla arvauksilla miinuspisteitä liikaa.

    Ja jos joku osa on vaikea, pisteet kerätään sitten “helpommista” osista.

  3. tietämätön on Tammikuu 23rd, 2009 at 7:25

    Millaisia muistiinpano/opettelu vinkkejä osaisit antaa kakkos lukukierrokselle? Ja mitkä ovat kvantitatiivisessa analyysissa kaikkein tärkeimmät osuudet?

  4. Jos nyt luet jo toista kierrosta läpi, olet kyllä tosi aikaisessa :-)

    Itse luin vuorotellen nopean ja rauhallisemman kierroksen. Nopealla kierroksella haetaan yleiskuvaa, rauhallisemmalla kierroksella jää ehkä detaljeja paremmin mieleen. Mutta tämä on varmasti aika henkilökohtainen juttu.

    Kvantitatiivisessa analyysissä saa helppoja pisteitä tilastoista ja todennäköisyydestä (lue vaikka lukiokurssi!). Pareto-optimia kysytään myös aika usein. Jousto olisi myös hyvä hallita. Viime kerralla oli myös lineaarisen optimoinnin tehtävä.

  5. Vasta eka kierros menossa :D Mitä mieltä olet luku vauhdista, jos tästä eteenpäin lukee n.4h/pv,onko liian vähän/paljon keskimäärää ajatellen? Ja olisiko mitään todella hyviä muistiinpano vinkkejä,poislukien alleviivaukset,mindmapit.

  6. Määrän arvioinnissa voi tietysti käyttää nyrkkisääntönä tuota 400 tunnin lukemista, siitä voi laskea paljonko tarvitsee päivää kohti lukea.

    Itse aloitin vasta huhtikuussa lukemaan muutaman tunnin päivässä, toukokuusta alkaen noin kuutta tuntia päivässä. Minulle sekin riitti.

    Mindmapit on aika hyvä muistiinpanomenetelmä. Itse kirjoitin myös tietokoneella muistiinpanot pääsykoekirjoista, printtejä on paljon mukavampi lukea kuin käsinkirjoitettuja sivuja.

    Yksi oppimismenetelmä voisi olla se, että vertailet tämän blogin lyhennelmiä pääsykoekirjaan, ja mietit lyhennelmän onnistuneisuutta. Tärkeintähän on aluksi yrittää ymmärtää, mitä kirjoissa sanotaan. “Hauki on kala” -menetelmä on pitkän päälle aika puisevaa. Ja hauki on ruotoinen kala…

Vastaa