Resurssilähtöiset mallit
Resurssilähtöiset näkökulmat perustuvat yrityksen sisäisiin vahvuuksiin. Nämä teoriat korostavat yrityksen resurssien merkitystä kilpailuedun luomisessa. Resurssit voivat olla:
- taloudellisia
- fyysisiä
- inhimillisiä
- organisatorisia
Resurssi on strateginen, jos se on:
- arvokas kilpailun ja markkinoiden näkökulmasta
- harvinainen
- kallis ja vaikea jäljitellä
- vaikea korvata
Kilpailuetua luova resurssi on usein pitkän kehityksen tulos. Esimerkiksi yrityksen imagon tai brändin rakentaminen on voinut viedä vuosikymmeniä, minkä vuoksi kilpailijoiden ei ole helppoa luoda nopeasti kilpailevaa brändiä. Usein resurssien merkitys liittyy sisäisten tekijöiden ja kilpailedun välisen yhteyden monimutkaisuuteen: jos ulkoa päin on vaikea selvittää resurssien ja kilpailedun välisen yhteyden luonnetta, on kyseessä erityisen tärkeä vahvuus.
Resurssien kehittäminen vaatii jatkuvaa oppimista. Tietämyksen jalostaminen ja uuden tiedon luominen on tärkeä kilpailuedun luomisen lähde. Aihepiiriä sivuaa ajatus hiljaisesta ja täsmällisestä tiedosta. Täsmällinen tieto on kirjattu muistioihin ja tietokantoihin. Hiljainen tieto on kokemusta ja “sormenpäätuntumaa”, jota on vaikea siirtää kirjalliseen (eli “koodattuun”) muotoon. Yrityksen haasteena on tiedon eri lajien yhdisteleminen dynaamisesti: hiljainen tieto halutaan siirtää kirjalliseen muotoon, mikä helpottaa tiedon siirtämistä yrityksen muille työntekijöille.
Sosiaalisessa oppimisessa henkilöt tai ryhmät oppivat toisilta huomaamattaan. Esimerkki: mestarin ja oppipojan suhde.
Yhdistelemisessä kaksi osapuolta jakaa täsmällistä tietoa keskenään. Esimerkki: kaksi tuotekehitysspesialistia kertoo uusimmista kehitystrendeistä.
Sisäistäminen tarkoittaa täsmällisen tiedon sisäistämistä hiljaiseksi tiedoksi. Esimerkiksi vieraan kielen kieliopin sisäistäminen.
Ääneen ilmaisemisen avulla hiljainen tieto saadaan muunnettua täsmälliseksi tiedoksi. Esimerkiksi hyvien toimintatapojen kirjaaminen muistioihin.
