Palveleva johtajuus
Palvelevan johtajuuden (servant leadership) käsite korostaa johtajuuden ihmiskeskeisiä puolia. Palveleva johtajuus tarkoittaa johtajan suuntautumista edistämään alaisten, asiakkaiden ja yhteisön hyvinvointia. Tämän näkökulman mukaan johtajaki nousseilla on halu auttaa muita. Johtajuus on esimerkillistä toisten auttamista, eikä voimakasta ohjaamista.
Hengellisyyden koulukunta (spirituality) on lähellä palvelevaa johtajuutta. Johtajan tehtävänä nähdään työpaikan henkisen ilmapiirin ja tietoisuuden tason kohottaminen. Henkisyys ilmenee esimerkiksi yhteenkuuluvaisuuden tunteena ja tietoisuutena suuremmasta kokonaisuudesta. Hengellisyys tekee työstä merkittävää ja auttaa keskittymään hyviin asioihin. Hengellisyys ei kuitenkaan liity kirkkoon tai uskonnollisuuteen. Kyse on pikemminkin syvemmän motivaation tuomisesta työelämän arkeen.
Positiivinen organisaatio-oppi (positive organizational scholarship) keskittyy yhteenkuuluvuutta ja toimintakykyä kasvattavien kokemusten rooliin. Näkökulman mukaan positiivset tunteet, ihmissuhteet ja kokemukset ovat tärkeitä työntekijöiden hyödyntämisen kannalta. Kielteisten asenteiden poistaminen ei riitä, vaan tarvitaan keinoja tuoda esiin piileviä vahvuuksia ja myönteisiä kokemuksia. Positiivinen johtajuus vahvistaa yrityksen itsearvostusta ja luo kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta.
Palvelevan johtajuuden näkökulmat ovat kiinnostuneet johtajuuden positiivisista vaikutuksista. Ihmiskeskeisestä johtajuudesta palveleva johtajuus eroaa hengellisellä, osin mystisellä sävyllä. Organisaatioiden kehitys kohti palvelevaa johtajuutta on muille vaihtoehtoisten elämänmuotojen etsinnälle omistautuneiden liikkeiden (”New Age”) rinnakkaisilmiö.
Jälkimodernissa maailmassa erilaiset vaihtoehtoiset uskomusjärjestelmät elävät rationaalisen maailmankuvan rinnalla. Palveleva johtajuus on yksi näistä vaihtoehtoisista näkökulmista.
