Kauppakorkeakouluun.com

Pääsykokeet ovat sitten huomenna edessä ja viikkojen, kenties kuukausien luku-urakka takana. Valitettavasti en ehtinyt käydä kaikkia pääsykoekirjoja läpi tässä blogissa. Juttuja on tullut ennen tätä kirjoitettua 122.

Tärkeimmät vinkit huomista koetta varten – näillä pääsin itse kokeesta läpi!

Muista antaa kännykkä ja muut vimpaimet tentin valvojalle ennen pääsykokeen alkamista. Näin ei tarvitse huolehtia siitä, että esimerkiksi vahingossa pudottaisit kännykän ja koesuorituksesi hylättäisiin.

Älä hermostu. Luettuani kysymykset ensimmäisen kerran läpi, minusta tuntui siltä, etten osaa vastata kuin muutamaan. Pikkuhiljaa aivoissa alkaa raksuttaa, ja alat hoksata vastauksia.

Huolehdi ajankäytöstä. Jätä aikaa sille, että ehdit käydä vastauksesi vielä kerran ajatuksella läpi. Tarkista myös, että olet merkinnyt vastaukset vastauslomakkeeseen oikeisiin kohtiin. Itse huomasin mustanneeni pari kertaa väärän kohdan vastauslomakkeesta, vaikka olin merkinnyt muistiin jo oikean vastauskohdan.

Varmat pisteet ensin. Vastaa ensimmäisellä kierroksella niihin kysymyksiin, joista olet aivan varma. Sen jälkeen laske, paljonko pisteitä pitäisi tulla.

Itse laskin tässä vaiheessa olevani varmasti sisällä Lappeenrannassa ja kärkivaihtoehtoihin arvelin olevan pisteen, kaksi verran matkaa. Ryhdyin sitten ottamaan hiukan riskiä, ja vastasin myös epävarmempiin kysymyksiin. Niistä taisi kertyä lähinnä miinuspisteitä.

Lopulta pisteeni riittivät kuitenkin myös kärkikouluun. Toivottavasti sinunkin pisteesi riittävät tuomaan paikan ykköseksi sijoittamassasi kauppakorkeakoulussa!

Tsemppiä!

Pääsykoekirjassa esitellään kolme investointilaskelmien menetelmää:

1. takaisinmaksuajan menetelmä
2. nettonykyarvomenetelmä
3. sisäisen korkokannan menetelmä

Takaisinmaksuajan menetelmässä verrataan investoinnin hankintamenon ja investoinnin tuottamien nettotuottojen suhdetta. Takaisinmaksuaika on aika, jonka kuluessa kertyy perusinvestoinnin verran nettotuottoja.

Menetelmä on yleisesti käytössä, koska se on erittäin yksinkertainen. Takaisinmaksuajan menetelmä ei kuitenkaan ota huomioon korkokantaa (ja siten inflaatiota). Menetelmässä kiinnostus kohdistuu ensimmäisten vuosien tuottoihin, mikä kuitenkin vähentää korko-ongelman vaikutusta.

Toinen ongelma menetelmässä muodostuu siitä, että takaisinmaksuajan jälkeisillä tuotoilla ei ole merkitystä. Parhaaksi investoinniksi katsotaan investointivaihtoehto, jonka takaisinmaksuaika on lyhin. Menetelmässä ei olla kiinnostuttu siitä, paljonko investointi tuottaa sen jälkeen, kun investointiin kulutetut varat on saatu takaisin.

Nettonykyarvomenetelmässä eri vuosina tehtävät rahasuoritukset diskontataan investointihetkeen. Juoksevat tulot ja menot diskontataan investointihetkeen. Nämä lasketaan yhteen. Lopuksi summaan lisätään niinikään diskontattu mahdollinen jäännösarvo. Kun summasta vähennetään investoinnin hankintameno, muodostuu investoinnin nettonykyarvo.

Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattattava. Jos vertaillaan eri investointivaihtoehtoja, kannattavimmaksi tulee investointi, jonka nettonykyarvo on suurin.

Nettonykyarvomenetelmässä on kiinnitettävä erityistä huomiota diskonttauksessa käytettävään laskentakorkoon. Korossa on huomioitava riskittömän sijoituksen tuoton lisäksi investoinnin riskisyys.

Sisäisen korkokannan menetelmässä selvitetään laskentakorko, jota käyttämällä investoinnin nettonykyarvo olisi nolla. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakorkokanta (eli tuottovaatimus), on investointi kannattava.  Useita investointeja verrattaessa investoinnit asetetaan paremmuusjärjestykseen sisäisen korkokannan ja laskentakoron erotuksen perusteella.

Yrityksen laskentatoimi avustaa johtoa investoinpäätöksissä. Investointi tarkoittaa pitkävaikutteisen tuotannontekijän hankkimista yritykseen. Investointeihin liittyy usein suuri taloudellinen riski, sillä päätöksenteko perustuu tulevaisuutta koskeviin oletuksiin.

Epäonnistunut investointi onkin yksi mahdollinen konkurssin syy. Kannattavat investoinnit puolestaan vahvistavat yrityksen taloutta. Siksi investointien kannattavuuden arvioiminen on tärkeä osa johdon laskentatoimea.

Investointikohteena voi olla esimerkiksi maa-alue, rakennus tai kone. Nykyään yritykset investoivat myös aineettomiin investointeihin kuten tutkimus- ja kehitystoimintaan  tai markkinoinnin avulla luotaviin mielikuviin. Nämä kaikki ovat reaali-investointeja. Rahoitusinvestointi puolestaan tarkoittaa sijoittamista arvopapereihin.

Investointipäätöksen taloudellisessa tarkastelussa tärkeimpiä tekijöitä ovat:

1. Hankintameno
2. Juoksevasti syntyvät tulot ja menot sekä niiden erotus (nettotulo)
3. Investoinnin pitoaika
4. Jäännösarvo
5. Laskentakorkokanta

Investoinnin hankintameno syntyy lähinnä päätöksentekohetkeä.

Juoksevasti syntyvät tulot ja menot ovat investoinnin aikaansaamia. Ne muodostuvat investoinnin avulla aikaansaatujen suoritteiden myynnistä ja investoinnin käyttömenoista. Näiden erotuksena syntyy nettotulo.

Investoinnin pitoaika tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin menoja ja tuloja syntyy juoksevasti. Pitoaika voidaan määritellä kolmella tapaa:

• Fyysinen käyttöikä
• Taloudellinen käyttöikä
• Tekninen käyttöikä

Investoinnin jäännösarvo tarkoittaa myyntituloa, joka syntyy kun investoinnin käyttö yritystoiminnassa lopetetaan. Jäännösarvo on positiivinen, jos esimerkiksi paperikone voidaan myydä toiselle paperitehtaalle sen käytön päättyessä. Jäännösarvo voi olla negatiivinen, jos esimerkiksi kierrätys- ja puhdistuskulut aikaansaavat kuluja vielä investoinnin pitoajan jälkeenkin. Usein jäännösarvo oletetaan nollaksi.

Myös laskentakorkokanta vaikuttaa investointipäätöksiin. Laskelmissa on tehtävä eri vuosina syntyvät tulot ja menot vertailukelpoiseksi. Tämä tapahtuu diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat investointihetken rahaksi.

Yrityksen myymien tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu vaikuttaa tuotteen kysyntään ja katteeseen. Mitä korkeampi hinta tuotteelle asetetaan, sitä vähemmän sitä saadaan myydyksi. Jos tuotteen hintaa lasketaan, sitä voidaan myydä enemmän.

Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) kuvaa kysynnän muutosta, kun tuotteen hintaa muutetaan:

Kysynnän joustavuus                          Kysynnän suhteellinen muutos
hinnan suhteen               =      ---------------------------------------------
                                                      Hinnan suhteellinen muutos

Yrityksen on kyettävä arvioimaan hintajousto, jotta tuotteelle voidaan asettaa sopiva hinta. Hintajousto riippuu kilpailutilanteesta ja tuotteen tärkeydestä asiakkaille.

Kilpailullisilla markkinoilla yritys ei voi vaikuttaa tuotteen hintaan. Hinta määrittyy markkinoilla. Tällöin yrityksen pitää sopeuttaa omat kustannukset markkinahintaan. Tähän tilanteeseen tarvitaan tavoitekustannuslaskentaa.

Tuotteen hinnoittelussa voidaan käyttää:

• voittolisä- eli omakustannushinnoittelua
• katetuottohinnoittelua
• pääoman tuottoprosenttiin perustuvaa hinnoittelua

Usein tuote hinnoitellaan kustannusten perusteella. Tuotteen yksikkökustannuksiin lisätään kate. Kate riippuu tavoitellusta voitosta ja kysynnän hintajoustosta.

Omakustannushinnoittelussa tuotteen myyntihinta perustuu sen kokonaiskustannuksiin eli omakustannusarvoon, johon lisätään kate (lisä) voittoa varten. Näin varmistetaan se, että hinta kattaa kustannukset ja tuottaa vielä lisäksi voittoa. Omakustannusarvon alle tuotetta ei myydä edes lyhytaikaisesti.

Katetuottohinnoittelussa tuotteen hinta perustuu tuotteen muuttuvaan yksikkökustannukseen, johon lisätään tavoitetekatetuotto kiinteitä kustannuksia ja voittoa varten. Tuotteen pitää kattaa vähintään muuttuvat kustannukset ja antaa katetta kiinteille kustannuksille. Tuotetta ei myydä alle muuttuvien yksikkökustannusten. Väliaikaisesti tuotetta voidaan myydä hinnalla, joka ei kata kaikkia kustannuksia, mutta edes osan kiinteistä kustannuksista.

Pääoman tuottoprosenttiin perustuva hinnoittelu on omakustannushinnoittelun muunnos. Tässä menetelmässä hinnoittelu perustuu koko yrityksen sijoitetun pääoman osalta tavoiteltuun tuottoprosenttiin. Hinnoittelumenetelmä edellyttää, että tuotteen sitoma pääoma selvittää. Sekä kustannukset että pääoma on voitava luotettavasti kohdistaa tuotteille.

Hinnoittelumenetelmät eivät kuitenkaan kerro sitä, saako yritys tietyllä tavalla hinnoitellun tuotteen lopulta myydyksi vai ei.

Elinkaarikustannuslaskenta, life cycle accounting, määrittelee tuotteen elinkaaren alkamaan sen suunnittelusta ja kehityksestä. Tuotteen elinkaari päättyy, kun tuotteen valmistus ja markkinointi asiakkaalle lopetetaan. Elinkaaren pituus vaihtelee tuotteittain. Lyhimmillään elinkaari on muutaman kuukauden mittainen, mutta toisilla tuotteilla se voi olla jopa 20 vuotta.

Elinkaarikustannukset tarkoittavat koko tuotteen elinkaaren aikana syntyviä kustannuksia. Elinkaarikustannuslaskennan avulla voidaan laskea, minkälaisiin kustannuksiin yritys sitoutuu suhteen osalta.

Kannattavuuden kannalta on tärkeää määrittää myös elinkaaren aikana syntyvät tuotot. Tuottojen ja kustannusten suunnittelua kutsutaan elinkaaribudjetoinniksi.

Yrityksen kannalta on tärkeää, että sillä on jatkuvasti uudistuva tuotevalikoima. Elinkaaren lopussa olevat tuotteet on korvattava uusilla tuotteilla.