Strateginen kustannusjohtaminen

Aikaisemmin yritysjohdon tavoitteet asetettiin budjeteissa lyhyelle aikajänteelle. Tämä johti lyhyen aikavälin asioiden korostamiseen pitkäjänteisten, strategisten näkökulmien sijaan. Viime vuosina aikaisempaa tärkeämmäksi on kuitenkin tullut strateginen yritysjohdon laskentatoimi.

Strateginen laskentatoimi korostaa pitkän aikavälin menestystä ja kustannusten hallintaa pitkällä tähtäyksellä. Lisäksi huomion kohteena ovat asiakastyytyväisyys, työntekijöiden motivointi ja osaamisen kehittäminen.

Kustannusten hallinta muodostuu kolmesta osa-alueesta:

  1. Arvoketjuajattelu
  2. Strateginen asemointi
  3. Kustannusajurit

Arvoketjuajattelun mukaan yritys kiinnittää huomiota kaikkin kustannuksiin, jotka syntyvät yrityksen lisäksi sen toimittajille ja asiakkaille. Arvoketjuajattelu ottaa siis huomioon muutkin kuin yrityksen sisällä syntyvät kustannukset.

Yrityksen strateginen asema – kustannusjohtajuus tai tuotedifferointi – vaikuttaa sen laskentajärjestelmään. Kustannusjohtajuuteen tähtäävä yritys tarvitsee tietoa tuotekustannuksista valmistuskustannuksien valvomiseksi. Tuotedifferoinnin valinnut yritys tarvitsee tietoa erilaisten tuotteiden vaiheuttamista valmistuksen ja markkinoinnin kustannuksista. Strategiset valinnat johtavat siis erilaisiin laskentajärjestelmiin.

Strategisessa laskentatoimessa on tärkeää tunnistaa kustannusajurit. Näin voidaan harjoittaa tehokasta kustannusjohtamista. Tuotannon määrän lisäksi kustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten teknologia ja tuotannon monimutkaisuus, työvoiman sitoutuminen ja yhteydet asiakkaisiin. Strateginen kustannusten hallinta selittää kustannusten käyttäytymistä ajurien avulla. Näin voidaan saavuttaa pysyvään kilpailuetuun tähtäävä strategia.

Epävarmuus ja investointilaskelmat

Kun yritys investoi, se hankkii pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä. Tulevaisuus on aina epävarmaa, minkä vuoksi pitkään tulevaisuudessa vaikuttavien investointien tuottokin on aina epävarmaa. Kun investoinnista päätetään, on tämä epävarmuus otettava jollakin tapaa huomioon.

Epävarmuus liittuu yleensä tulevaisuudessa juokseviin menoihin ja tuloihin sekä investoinnin pitoaikaan. Menojen ja tulojen suuruus on keskeistä investoinnin kannattavuuden kannalta. Yhtä lailla tärkeä on investoinnin pitoaika: kuinka kauan investointi tuottaa yritykselle tuloja.

Epävarmuus voidaan huomioida useilla tavoilla:

  1. Tuottovaatimuksessa, eli laskelmissa käytettävässä korossa i. Epävarmuus kasvattaa tuottovaatimusta, kun laskentakorkoon lisätään riskilisää.
  2. Vaihtoehtoisilla laskelmilla. Tehdään vaihtoehtoisia laskelmia, joissa käydään läpi eri tulojen, menojen ja pitoaikojen vaikutuksia.
  3. Arvioidaan vaihtoehtojen todennäköisyyttä ja lasketaan todennäköisyyksiin perustuva nettonykyarvon odotusarvo. Tällöin laskentakorkoon ei lisätä riskilisää, vaan riski huomioidaan todennäköisyyksien avulla.

Investointimahdollisuutta voidaan tarkastella myös optiona. Optiolla tarkoitetaan mahdollisuutta tehdä jotakin. Investointipäätöksenteossa optiohinnoittelua käyttävä lähestymistapa perustuu siihen, että investointien aloittamista voidaan siirtää myöhemmäksi. Yritys voi sijoittaa vähän rahaa investointihankkeeseen ja näin säilyttää itsellään mahdollisuuden toteuttaa hanke myöhemmin. Tästä on yritykselle hyötyä, jos se voi myöhäisemmässä ajankohdassa saada tarkempaa tietoa investointihankkeen rahavirroista.

Investointi on peruuttamaton silloin, kun se on hyödyksi vain yhdelle yritykselle tai toimialalle. Usein esimerkiksi tehtaan rakentaminen on peruuttamaton investointi — jos hanke epäonnistuu, eivät muut yritykset ole valmiita ostamaan tehdasta alkuperäiseen hintaan. Näissä tapauksissa yritys voi lykätä investointipäätöksen tekoa myöhemmäksi.

Lykkäämismahdollisuuden eli option arvo syntyy siitä, että investointia suunniteltaessa ei vielä tiedetä täsmälleen investoinnin kannattavuutta ja arvoa. Jos investoinnin arvo nousee lykkäyksen kestäessä, tuotto paranee. Jos arvo laskee, yritys voi jättää investoinnin toteuttamatta. Tällöin se menettää vain suunnittelukulut.

Investointilaskelmat

Investointipäätöksiä tehdään yrityksissä harvoin, mutta niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Päätöksentekotilanteessa vertaillaan usein kahden eri vaihtoehdon paremmuutta. Paremmuus ratkaistaan erilaisten laskelmien avulla.

Pääsykoekirjassa esitellään:

  1. Takaisinmaksuajan menetelmä
  2. Nettonykyarvomenetelmä
  3. Sisäisen korkokannan menetelmä
  4. Epävarmuuden sisällyttäminen laskelmiin

Takaisinmaksuajan menetelmä on laskentamenetelmistä yksinkertainen. Sen avulla selvitetään, kuinka nopeasti investoinnin tuottamat tuotot ovat kertyneet investoinnin suuruisiksi, eli kuinka nopeasti investointi on maksanut itsensä takaisin.

Menetelmä on helppo, mutta ongelmallinen. Se ei ota lainkaan huomioon korkokantaa eikä takaisinmaksuajan jälkeisiä tuloja. Parhaana investointivaihtoehtona pidetään investointia, jonka kustannukset on saatu nopeimmin takaisin. Se ei huomioi investoinnin kannattavuutta.

Nettonykyarvomenetelmässä diskontataan kaikki investoinnista syntyvät tulot ja menot samaan ajankohtaan. Näiden summaan lisätään investoinnin diskontattu jäännösarvo. Lopuksi siitä vähennetään investoinnin hankintameno, joka tarvittaessa on niinikään diskontattu samaan hetkeen. Näin saadaan investoinnin nettonykyarvo.

Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattava. Jos laskelmissa vertaillaan eri investointivaihtoehtoja, kannattavimman investoinnin nettonykyarvo on suurin.

Nettonykyarvomenetelmän keskeinen ongelma on laskelmissa käytettävän koron suuruus tai pienuus. Korkokannan määrittämisessä on huomioitava yrityksen riskittömän sijoituksen tuotto ja investoinnin riskisyys.

Sisäisen korkokannan menetelmässä selvitetään laskentakorko, jonka avulla investoinnin nettonykyarvoksi saadaan nolla. Tätä investoinnin sisäistä korkoa (r) verrataan tavoitteena olevaan laskentakorkoon (i). Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakoron (eli tuottovaatimuksen), on investointi kannattava.

Mitä suurempi korkojen ero (r-i) on, sitä parempi investointi on. Useita investointeja verratessa kannattavuusjärjestys muodostuu korkoerosta r-i tai sisäisestä korosta, jos investointien riski ja tuottovaatimus ovat samalla tasolla.

Diskonttaus investointilaskelmissa

Laskentatoimen ja rahoituksen pääsykoekirja on säilynyt viime vuodelta tuttuna kirjana myös kesän 2010 pääsykokeissa. Siksi pääsykoekirjan käsittelyssä hypätään heti sivulle 133.

Investointilaskelmissa on tehtävä eri vuosina syntyvät tulot ja menot vertailukelpoiseksi. Tämä tapahtuu diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat investointihetken rahaksi. Diskonttaaminen on korkoa korolle -laskuille käänteinen laskelma. Sen avulla selvitetään, kuinka paljon tietty tulevaisuuden rahasumma on nykyrahassa.

Tietyn rahasumman kasvaminen korkoa korolle -periaatteella lasketaan käyttämällä kaavaa:

s = (1+i)^n * s0

Tässä i on koron suuruus. Esimerkiksi 2 % korko on 0,02 ja 10 % korko on 0,10. s0 on talletettava summa, ja n on talletuksen pituus vuosina.

Diskonttaaminen onnistuu ratkaisemalla edellisestä yhtälöstä s0:

           1
s0  = ----------- * s
       (1+i)^n

Tämän laskutoimen avulla saadaan siis selville, mikä summa s0 pitäisi nyt tallettaa n vuodeksi, jotta talletuskorolla i se kasvaisi s suuruuteen. Kaavan tekijää 1/(1+i)^n kutsutaan diskonttaustekijäksi.

Diskonttaamista voidaan käyttää investointilaskelmissa apuna, kun halutaan tietää esimerkiksi kuinka suurta summaa nykyrahassa vastaisi viiden vuoden päästä saatava rahasumma.

Kauppakorkeakoulujen hakuaikataulu vuonna 2010

Olethan varmasti muistanut kirjata ylös ensi kevään aikataulun tärkeimmät päivät?

Vuonna 2010 kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa voi hakea seuraaviin yliopistoyksiköihin: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Vaasan yliopisto. Haku kauppatieteiden yhteisvalinnassa tapahtuu  sähköisesti sivulla www.yliopistohaku.fi. Aikataulut löytyvät yhteisvalintasivuilta.

  • Hakuaika alkaa 1. maaliskuuta 2010.
  • Hakuaika päättyy 16. huhtikuuta 2010 kello 16.15
  • Valintakoe järjestetään 15. kesäkuuta 2010

Vähitellen kannattaa alkaa miettiä myös sitä, mikä on hakukohteiden suosikkijärjestys. Vaikka Helsinki olisikin kotikaupunkisi, kannattaa harkita myös muiden paikkakuntien yliopistoja.  Miksi hakisit vain ja ainoastaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun? Kelpaisiko Turun kauppakorkeakoulu?  Junamatkahan kestää alle kaksi tuntia.

Itse halusin varmistaa, että pääsen edes johonkin opiskelemaan. Siksi sijoitin kolmannelle sijalle Lappeenrannan teknillisen yliopiston. Toiset taas hakivat Vaasaan. Joka tapauksessa on parempi opiskella edes jossakin kuin viettää välivuotta. KTK-tutkinnon jälkeenhän voit hakea papereiden perusteella johonkin toiseen yliopistoon suorittamaan KTM-tutkintoa.

Kevään aikataulu on nyt siinä vaiheessa, että nyt kannattaa:

Kauppakorkeakoulujen pääsykoekirjat 2010

Kauppakorkeakoulujen kesän 2010 pääsykokeita varten luettavat pääsykoekirjat on vihdoin julkistettu. Ensi kesänä pidettävän valintakokeen kysymykset perustuvat seuraavaan kirjallisuuteen ja kokeessa jaettavaan aineistoon.

    1. Tienari, Janne & Meriläinen, Susan: Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. WSOYpro 2009, ISBN 978-951-0-35364-6.
    2. Kinnunen, Juha & Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija & Leppiniemi, Jarmo & Puttonen, Vesa: Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen. KY-Palvelu Oy, Keuruu 2007 (myös 2009 käy), ISBN 978-952-99060-4-8.
    3. Tikkanen, Henrikki & Vassinen, Antti: StratMark. Strateginen markkinointiosaaminen. Talentum 2009, ISBN 978-952-14-1435-0.
    4. Pohjola, Matti: Taloustieteen oppikirja.1.-2. painos. WSOY Oppimateriaalit Oy, ISBN 978-951-0-34550-4.

Laskentatoimen osuus pääsykokeesta toteutetaan aineistokokeena, joka pohjautuu tässä mainittuun kirjaan sekä kokeessa jaettavaan aineistoon.

Viime vuonna pyrkineiden kannalta on kiinnostavaa, että kansantaloustieteen ja laskentatoimen kirjat ovat pysyneet samoina. Lisäksi pitkään pääsykoekirjojen joukossa ollut teos Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät ei kuulu enää pääsykoemateriaaliin, mikä varmasti helpottaa monien urakkaa suuresti.

Kauppakorkeakoulun pääsykoekirjat julki joulukuussa 2009

Moni odottanee jo malttamattomana tietoja kauppakorkeakoulujen pääsykoekirjoista kesän 2010 pääsykokeita varten. Valitettavasti tarkkoja tietoja ensi kesän pääsykokeista ei ole vielä julkistettu: pääsykoekirjat paljastetaan vasta joulukuussa 2009.

Hakuaika alkaa 1.3.2010 ja päättyy 16.4.2010 klo 16.15.

Avoin yliopisto tarjoaa edullista valmennusta

Avoimen yliopiston kursseja kannattaa käyttää edullisina valmennuskursseina. Tutustu jo nyt syksyn 2009 tarjontaan!

Monet tietävät, että avoin yliopisto tarjoaa yhden mahdollisuuden päästä kiinni yliopisto-opintoihin. Suoritettuaan tietyn määrän opintosuorituksia jonkin yliopiston tai korkeakoulun tutkintovaatimuksia noudattavassa avoimessa yliopistossa on mahdollista hakea erityishaussa opiskelemaan kyseiseen yliopistoon. Tällöin kaikki avoimen yliopiston puolella käydyt kurssit luetaan automaattisesti hyväksi varsinaisen yliopiston puolella.

Tämä on kuitenkin hidas ja turhan kallis tie, avoimen yliopiston kursseja voi hyödyntää tehokkaammallakin tavalla. Avoimen yliopiston kursseja voi nimittäin hyödyntää pääsykokeeseen valmentautumiseen vähintään yhtä hyvin kuin yksityisten yritysten tarjoamia varsinaisia valmennuskurssejakin. Avoimet yliopistot nimittäin tarjoavat kursseja, joiden avulla voi valmistautua kansantaloustieteen, talousmatematiikan, markkinoinnin, johtamisen ja laskentatoimen pääsykoetehtäviin.

Varsinkin kansantaloustieteen ja talousmatematiikan kurssit ovat hyödyllisiä pääsykoetta silmällä pitäen. Johtamisen, markkinoinnin ja laskentatoimen pääsykoekirjat ovat omaksuttavissa riittävän hyvin muutaman viikon aikana. Kaikkeahan kokeessa ei suinkaan tarvitse osata, tärkeintä on osata riittävän paljon.

Kansantaloustieteeseen ja matematiikkaan kannattaa perehtyä johtamista, markkinointia ja laskentatoimea pidemmällä tähtäimellä, sillä ne vaativat pidempää sulattelua. Kansantaloustieteen teorioita on turha opetella muistisääntöjen avulla ulkoa – sen sijaan pääsykoekirjassa esitettyjen teorioiden ymmärtäminen helpottaa muistamista ja pääsykoetehtävien ratkaisua. Jos panostat kunnolla matematiikkaan, on tiedossasi joukko varsin helppoja pisteitä. Kahdeksan varmaa matematiikan pistettä helpottaa huomattavasti sisäänpääsyä!

Eri avoimissa yliopistoissa järjestettävään opetukseen voi tutustua erillisellä verkkosivulla. Voit etsiä itsellesi sopivia kursseja napsauttamalla valikon kohtaa “kauppatieteellinen”. Kansantaloustieteen kursseja löydät myös valikkokohdasta “yhteiskuntatieteellinen“.

Suoritettuasi jonkin avoimen yliopiston kurssin tiedät, kannattaako sinun maksaa huomattavasti kalliimmasta yksityisestä valmennuskurssista. Lisäksi olet saanut esimakua yliopisto-opinnoista ja tiedät, minkälaista opiskelu kauppakorkeakoulussa on. Ja vaikka tulisit pääsykokeen kautta sisään kauppakorkeaan, etkä erillishaussa, saat yhtä kaikki jokaisen suorituksesi avoimen yliopiston puolelta laskettua hyväksesi, kun vuoden 2010 syyskuu koittaa ja opiskelu kauppakorkeassa alkaa!